Menin Tampereelle sydämen katetriablaatiohoitoon. Pikkuinen sisko lähti tukihenkilöksi ja päätimmekin lähteä matkaan jo operaatiota edeltävänä päivänä, yöpyä hotellissa ja syödä illalla hyvin. Sarkastisesti puhuin viimeisestä illallisesta, sillä toimenpide todella pelotti minua. Mietin, miten olen hereillä ja elävään sydämeeni törkitään piuhoja ja poltetaan arpia. Maksan ja haiman tökkiminen ei ajatuksellisesti kuulosta lainkaan niin pahalta!
Mitään monimutkaista, monen ruokalajin illallista ei ollut tarkoitus nauttia. Hyvää ruokaa, yksi ruokalaji ja kylkeen lämmittävä punaviinilasillinen. Päädyimme Ukkometsoon, jota olin jo aikaisemmin vähän sillä silmällä miettinyt vierailukohteeksi.
Ruokalista vaikutti herkulliselta, pohdimme eri vaihtoehtoja, mutta päädyimme molemmat valitsemaan maksaa pekoni-sipulikastikkeella (17 €). Täydellistä! Riojalainen punaviini Vina Valoria (11,20 € 24 cl) täydensi makuelämyksen.
Hämärästä valaistuksesta johtuen kuvat jäivät myös hivenen hämäriksi. Paikka on mielestäni oikein viihtyisä ja jos olisin oluen ystävä, niin tarjolla on hyvä valikoima kotimaisia pienpanimo-oluita.
Hotellin valitsin hyvin yksinkertaisella menetelmällä. Valitsin edullisimman ja päädyimme Tampereen Kylpylään. Perussiisti hotelli, tilava huone omalla parvekkeella, sijainti vähän syrjässä, joten taksilla hurauttelimme kaikki välimatkat. Että taksimatkoihin ne säästöt hotellin hinnassa sitten hupenivatkin.
Ostoksillakin ehdin pyörähtää. Alekirjalaarista löytyi kiinnostavaa luettavaa ja Stockmannin alesta reipaslahjaksi DKNY-pikkulaukku. Sanoin siskolleni, että jos en ole sairaalassa reipas, niin hän palauttakoon laukun seuraavana päivänä.
Reipas olin ja aivan valtavan huojentunut, kun toimenpide onnistui suunnitellusti ja kymmeniä vuosia vaivannut ryhmihäiriö on enää vain muisto. Kiitos Tampere ja Tays Sydänsairaala, piditte minusta hyvää huolta.
Kotiin pääsin jo samana iltana ja sitä sitten juhlistimme siskojen kanssa pakastepizzalla ja samppanjalla. Tosin olin epähuomiossa ostanut MAKEAN samppanjan. Makea samppanja yhdistettynä kinkku-ananaspizzaan ei ehkä ollut ihan nappivalinta, mutta tokihan me sen joimme! Skål mun korjattu sydän <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti