tiistai 17. heinäkuuta 2018

Minä lähdin Pohjois-Karjalaan

Lähdin siis Pohjois-Karjalaan, mutta kaikkien tunteman laulun sanojen mukaisesti en kuitenkaan vaihtanut farkkuja verkkarihousuun, vaan mekkoon. Kohteena Joensuu ja "varttuneemmalle väelle" suunnattu Ilovaarirock.

Lapsena ja nuorena vietin paljon aikaa lomilla Joensuussa, koska kummitätini asui siellä. Perheen kanssa sinne ajeltiin autolla ja sitten isompana minut tuupattiin Lahdesta junaan itsekseni ja kummitäti oli vastassa. Eipä ollut kännyköitä, joilla äiti olisi voinut matkan sujumista seurata, mutta toisaalta, kun ei ollut junanvaihtoja ja pääteasemalle asti mentiin, niin eipähän tuossa ihmeitä olisi voinut tapahtuakaan. Kai.


Tässä kuvassa olen Joensuun asemalla elokuussa 1975. Eikä mitään muistikuvaa siitä, millä sain aikani näillä silloin huomattavasti (ehkä) pidemmillä junamatkoilla kulumaan, ehkä luin, ehkä kirjoittelin kirjeitä tai ihan vaan podin jotain teinimäistä maailmantuskaa.

Junalla matkustin nytkin, enkä todellakaan meinannut saada aikaani kulumaan, vaikka oli ravintolavaunua, lukemista, älypuhelinta ja vähän karkkiakin eväänä. Maailmantuskakin oli vaihtunut arkiseksi keski-iän kipuiluksi.

Hotelli


Green Star -hotelli on siisti, ympäristömyönteinen, mutta melko vaatimaton, hyvän palvelun majapaikka aivan keskustassa. Kaikki huoneet ovat 2+1 eli kahden hengen huoneita yhdellä, nojatuolista avautuvalla lisävuoteella.


Hinta on sama, oli sitten huoneessa majoittujia 1 tai kolme. On myönnettävä, että lähes satasen yöhinta näin yksin matkustavaa vähän kirpaisi, mutta jos ylipäätään jonnekin haluaa mennä, niin kyllähän se lompakossa tuntuu!


Aamiainen ei sisältynyt hotellin hintaan, mutta yhdeksällä eurolla siitä pääsi nauttimaan. Ei ollut pekonia ja munakkaita, mutta olipa törkeän hyviä karjalanpiirakoita ja munavoita. Plus sitten ihan perusleikkeleet ja -vihannekset.

Local Bistro



Joulukuussa 2016 avattu Local Bistro kipusi tänä vuonna Suomen 50 parhaan ravintolan joukkoon hyvinkin Helsinki-Turku- Porvoo -painotteiselle listalle. Karjalaista ruokaa modernilla otteella. Onhan se koettava!


Ruokalistan tutkiminen aloitettiin reipppaasti ja raikkaasti maailman parhaalla gin tonicilla eli Kyrö Distelleryn Napuella.


Etukäteen olin jo päättänyt sen, että täällä maistaisin elämäni ensimmäistä kertaa kotisirkkoja. Päätös piti, Niittykummun tilan friteeratut kotisirkat (5 €) olivat maukkaita ja kaikin puolin mielenkiintoisia. Mukavan rapsakoita. Makuun toki vaikutti ohessa tarjottu tryffelimajoneesi ja sitruunamarinoitu kaali. Askel kohti tulevaisuuden ruokavaliota on nyt siis otettu!


Alkuruuaksi nokkosta, kananmunaa ja kukkakaalia (10,90 €). Nokkoslettu, nokkosta myös friteerattuna, kukkakaalia kolmella tavalla (pyre, grillattu, raaka), kananmunakastike ja hiven raparperia. Kaunis ja herkullinen annos! Viininä sekä sirkoille, että varsinaiselle alkuruualle Netzl Classic Grüner Veltliner, Itävallasta, Carnuntumin alueelta. Kuiva, omenainen, raikkaan hapokas, hennon pippurinen.


Pääruuaksi valitsin kanasnitzelin (23,90 €). Rosmariinipaneroitu kananpojanleike, anjovismajoneesia, sitrusmaustettua varhaiskaalia ja kesäperunoita. Päällä vielä friteerattuja kapriksia. Paneroinneissa on se vaara, että ne maistuvat korppujauholta. Vaan ei tämä! Aivan upea, voimakas rosmariini maustoi kuorrutteen. Viininä tarjoilijamme suosittelema La Gironda La Lippa Barbera d'Asti DOCG , Italian Piemontesta. Kevyehkö punainen sopi ruualle mainiosti. BB Wines tuo tätä viiniä maahan, mutta valitettavasti heidänkään sivuiltaan ei löytynyt tietoja enempää.

Tässä kohtaa voisin mainita sen, että vaikka meillä oli superystävällinen ja asiansaosaava tarjoilija, niin jäin kaipaamaan viinien tarkempia esittelyjä. Suositukset tulivat epäröimättä ja ammattitaidolla, mutta sitten viinilasillinen vain ilmeistyi valmiiksi kaadettuna pöytään. Viinipullon ja viinin esittely kuuluvat mielestäni olennaisena osana ja vähän niinkuin ohjelmanumerona tämän tason ravintolaillalliseen.



Ja kun hyvin syödään, niin silloin syödään myös jälkiruoka. Mansikkaa, kermaa ja kamomillaa (9,90 €). Kermavanukkaan päällä mansikkalientä ja raparperinjuuriöljyä. Mansikoiden alla valkosuklaa-mansikkahiekkaa ja kamomilla puolestaan löytyy tuosta vaahdosta. Kaunista ja herkullista! Viininä kestosuosikkini  La Caliera Moscato d'Asti Italian Piemontesta (Alkosta 8,49 € 0,375 l). Makea, pirskahteleva, päärynäinen, karviaishilloinen, kypsän aprikoosinen,  kukkainen.

Kokonaislaskuni oli piirun alle satasen eli 99,50 €. Alkudrinkki, neljä ruokalajia, kolme lasillista viiniä. Täysin hintansa arvoinen illallinen, mikään ei jäänyt harmittamaan. Ihan jo tämän elämyksen vuoksi reissuun kannatti lähteä. Tulevia matkoja silmällä pitäen on hyvä muistaa Joensuusta toinenkin ravintola. Kielo on kuulemma kaupungin paras.

Botania


Lauantaina teimme retken tapahtumapuutarha Botaniaan, joka on avattu kesäkuun alussa uudistuneena sekä puutarhan, että kahvilapalveluiden osalta. Tapahtumapuutarhan tästä puutarhasta tekee se, että tarjolla tai chi -ohjausta, rokkibrunssia, vilttikirppistä ja vaikka mitä happeningiä.


Sisäpuutarhasta löytyy omat alueet tropiikille, subtropiikille ja aavikolle. Tämä olisi loistava paikka vierailla (käydä lämmittelemässä) talvipakkasilla, lämpö oli käsittämätöntä!



Enemmän kuin kasveista, viehätyin perhosista! Oli mahtavaa nähdä upeita ja valtavan kokoisia perhosia aivan lähietäisyydeltä.


Olimme saaneet vinkkiä, että Botaniassa kannattaa myös syödä! Joten ajoitimme retkemme lounasaikaan.



Oma valintani, kanasalaatti, oli kerrassaan maistuva. Valkosipuli-kananpoikaa, paahdettua porkkanaa chilillä höystettynä, kurkkua, ananasta, korianteria, minttua, maapähkinää, inkivääri-limekastiketta (16,90 €). Siis niin hyvää ja niin kaunis annos!

Ilovaari


Varsinainen matkan tarkoitus (ystävien tapaamisen lisäksi) oli Ilovaarirock. Noh, pakko sanoa, että ei minusta mitään vakiovierasta tähän happeningiin tule. Dave Lindholm oli hyvä, Paula Koivuniemi paras, Lapinlahden Linnut lähinnä nolottivat. Ikäni puolesta olin jotakuinkin kohderyhmää (näin paikalla myös iäkkäämpiäkin henkilöitä), mutta en musiikkimakuni osalta! Yleisöä oli paljon, neljä ja puolituhatta. Jonottamista riitti. Ja mikä meitä myös hämmästytti, niin aikuisten ihmisten tapahtuma ja älyttömän siivotonta. Tuntui oikeasti vähän hassulta viedä omaa (lonkero)tölkkiä roskiin, kun maasto oli kuorrutettu tyhjillä pulloilla ja tölkeillä. Hei haloo, aikuiset ihmiset!

Kaupungilla

Nyt seuraa lähinnä kuvakavalkaadi. En tosiaan ollut vuosikausiin Joensuussa vieraillut, niin olipa ihanaa, miten ystäväni minua kaupunkiin uudelleen tutustuttivat. Montaa tuttua paikkaa ei silmiini osunut. Sepänkadulta kuitenkin bongasin kerrostalon, jossa kummitätini asui, mutta esimerkiksi meijerin baaria, jossa oli aina PAKKO saada peikkopojanleike, en enää löytänyt.....


Aivan hotellimme vieressä sijaitsi Taitokortteli, jossa oli tarjolla vaikka sun mitä,  käsityömyymälöistä ravintolaterasseihin. Hienoja vanhoja rakennuksia huolella kunnostettuina. Tykkäsin!





Tämä entisen takomon tiloissa sijaitseva sisustusliike oli ehkä suosikkini. Sarustiikka. Miten kauniisti kaikki olikaan esillä! Siksi piti näin monta kuvaakin ottaa......


Vanhoissa piha-aitoissa oli Taiga Colorsin näyttely "Ruman kaunis kaupunki", jossa suosikkiteokseni on kuvassa. Kannattaa kurkata nettisivut tai poiketa Helsingin Unioninkadulla sijaitsevassa myymälässä.



Wanhan Kulman Puodista löytyi myös viehättävä kukkakauppa Astrantia. Junamatka jarrutti ostohalujani.......

Kahviloissa


Taitokorttelin Kauppaneuvoksen kahvilassa nautimme herkulliset pizzapalat ja ostinpa yhden mukaan matkaevääksikin.



Varsinaiset lähtökahvit kakkupalan keran puolestaan siemailtiin aseman vieressä sijaitsevassa Kulttuurikahvila Laiturissa.  Vai Laiturilla?



Rennon meiningin kahvila, jota pyöritetään vapaaehtoisvoimin, viehätti minua rosoisuudellaan. Ilman "paikallisoppaitani" en tänne kyllä olisi osunut.

Yli kuusi tuntia kestäneen kotimatkan jälkeen arvostin entistä enemmän ystäviäni, jotka melko usein kuitenkin vierailevat täällä "etelässä". Kyllä tuohon matkaan autollakin yli viisi tuntia uppoaa!

Siinä se kuitenkin oli, kesän ensimmäinen, vaan ei viimeinen retki! Varsinainen lomakin on juuri alkanut, joten lyhyempää ja pidempää retkeä on tiedossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti