Varsinainen syy Helsinki-visiittiini oli illan viinipruuvi, mutta siitä tulee myöhemmin ihan oma juttunsa. Nyt käydään pikaisesti museossa ja lounaalla.
Olen juuri ja juuri päässyt yli siitä, että missasin Amos Rexin huikean teamLab -avajaisnäyttelyn. Olen huono jonottaja ja alkuun jonoja oli aivan liikaa. Sitten asia vähän niin kuin unohtui, kunnes sitten loppusuoralla jonot kasvoivat älyttömiksi ja totesin vain, että sivistykseeni nyt sitten jäi ammottava aukko. Ei voi mitään.
Suomenruotsalainen liikemies, lehdenkustantaja ja taidemesenaatti Amos Anderson (1878-1961) oli laaja-alainen kulttuurin ja tieteen ystävä. Elinaikanaan hän ehti kerätä 400 teoksen taidekokoelman, jonka kirjo ulottuu keskiaikaisista paneelimaalauksista aina modernismiin saakka. Perheettömän Amos Andersonin perintö siirtyi hänen vuonna 1940 perustamalleen Föreningen Konstsamfundet -yhdistykselle, jonka vaikutus näkyy tänäkin päivänä niin talouden kuin kulttuurinkin aloilla. Yhdistys jakaa stipendejä ja harjoittaa perustajansa toiveen mukaisesti museotoimintaa. Amos Andersonin nimeä kantava taidemuseo toimi Helsingissä Yrjönkadulla vuosina 1965-2017 ja taidemuseo Amos Rex avattiin elokuussa 2018.
Amos Rexin arkkitehtuuri on kaikinpuolin vaikuttava, niin sisältä kuin ulkopuoleltakin. Museotilojen suunnittelusta on vastannut JKMM Arkkitehdit.
Lasipalatsin aukiota hallitsevat museon kattokummut, jotka toimivat myös niin katsomona, kuin vapaan oleskelun alueina. Oikeastaan oli lähes mahdotonta ottaa kuvaa, missä ei olisi ihmisiä näkynyt istuskelemassa!
Tämä näkymä on museon sisääntulokerroksesta, rakennuksen läpi Lasipalatsin aukion terasseille.
Magritte -elämänviiva näyttely toi surrealisimin johtohahmona pidetyn belgialaisen taidemaalari René Magritten teoksia ensimmäistä kertaa Suomeen. Linkin takaa löydät lisää tietoa niin taiteilijasta, kuin tyylisuunnastakin. Ylimmäisenä olevan teoksen nimi on Les Grands Voyages - Suuret matkat ja se on vuodelta 1926. Ja alempi, lämpimän kesäpäivän mieleen tuova teos on nimeltään La Malédiction - Kirous, vuodelta 1931.
Ja miten hauskaa olikaan seurata koululaisryhmää, joka herkeämättä ja siis aidosti kiinnostuneena kuunteli opettajaansa kierroksellaan. Melkein teki mieli jäädä joukon jatkoksi.....
Magritte toteutti varsinaisen taiteensa lomassa myös tilaustöitä. Mainoskuvituksia, turkisliikkeen tuoteluetteloita, poliittisa julisteita jne. Kuvassa savukemerkki Belgan mainosluonnos vuodelta 1935.
Museossa oli esillä myös kuvataiteen ja teknologian rajoilla liikkuvan amsterdamilaisen taiteilijakollektiivin Studio Driftin Elemental -näyttely. Teoksista ehkäpä eniten julkisuudessa on ollut esillä kuvassa oleva Drifter, jossa nähdään kohti tuntematonta määränpäätä leijaileva betonimonoliitti. Tämän vaikuttavan möhkäleen alla moni halusi tulla kuvatuksi. Myös tästä näyttelystä löydät lisää tietoa linkin takaa.
Materialism -teossarjan veistokset olivat mielenkiintoisia! Esimerkiksi teoksista ylimmäinen kuvaa Nokia 3210 -puhelimen koostumusta.
Fragile Future III -valoveistos on työläs teos, joka on valmistettu fosforipronssista, voikukan siemenistä ja LED-valoista. Joka vuosi Studio Drift poimii käsin tuhansia voikukkia Amsterdamin ympäristöstä. Voikukan siemenet kiinnitetään LED-valoihin, jotka on kytketty pronssisiin sähköpiireihin.
Tässä oli siis muutamia maistiaisia näyttelystä, joka sekin on jo ohitse. Nyt museo on suljettuna, avautuakseen uudelleen 19.6.2019 uuden näyttelyn merkeissä.
Salaattilounaan viineineen nautin La Torrefazzionen terassilla. Juuri sillä, joka näkyy museon läpi otetussa kuvassa. Talon caesarsalaatti oli, jos ei nyt outo, niin omanlaisensa. Kanaa olisi voinut enemmän ja mitä ihmettä tuo punasipuli teki annoksessa? Noh, tämä oli talon versio klassikkosalaatista ja tavallaan hyvin lähellä sitä talon caesar -salaattia, jonka söin vuosia sitten Marbellassa. Siinä oli päällä kokonaisten anjovisfileiden lisäksi paistettu kananmuna!
Jälkiruuaksi Jungle Juice Barin smoothie. Nämä ovat niin hyviä, mutta ehkä hivenen hinnakkaita päivittäiseen nautiskeluun. Jungle Juice Bareihin törmää nykyään kaikkialla, lyhyessä ajassa on avattu yli 50 pistettä ympäri Suomen. Kannattaa kokeilla!
Loppuun vielä shoppailuvinkki liikkeestä, jonne osuin aivan vahingossa, mutta jonne aion osua uudellenkin.
Kämp Gallerian ylimmästä kerroksesta löytyy TRE ♥ Nide, joka nettisivujensa mukaan luokitellaan elämykselliseksi konseptikirjakaupaksi. En oikein edes nähnyt mitään kirjoja, koska kaiken huomioni veivät nämä Klaus Haapaniemen suunnittelemat sisustustuotteet ja asusteet. Lähdin liikkeestä pois ja palasin vielä uudelleen, miettien kuumeisesti TARVITSENKO tuollaisen yksityiskohtia pursuavan turkoosin tarjottimen..... En sitten tarvinnut, mutta kyllä se jäi mieltä kaihertamaan! Kuten myös nuo upeat tyynyt.
Sellaista oli Helsingissä ja kolmantena talvilomapäivänä suuntasin Hämeenlinnaan, siitä tulee tarinaa seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti