Neljän sukupolven kahvihetki

Tyttäreni perhe Turusta asui luonani kuukauden, kun heidän kotinsa oli remontissa. Kuukausi, jota hivenen jännitin etukäteen ja kuukausi, jota kaipaan jo nyt. Hurmaava tyttärenpoikani saapui 8 kuukautisena ja lähti kotiinsa lähes 9 kuukautisena. Tänä aikana hän oppi mm. sekä taputtamaan, että nousemaan seisaalleen. Taputtaminen oli vaarattomin näistä uusista taidoista.

Nappisilmäinen pienokainen houkutti luoksemme useamman kerran myös äitini eli isomummin. Usein vietimme aikaa kodissani, mutta käytiin porukalla myös kahvittelemassa. Neljän sukupolven voimalla.

Kahvila Villa Wanilja on toiminut Riihimäellä Graniitin aukiolla vasta reilun vuoden. Omistajalla, sokerileipuri Suomisella, on kahvila myös Hämeenlinnassa. Villa Marenki, jossa olen piipahtanut ja käynnistäni myös kirjoittanut, klik.

Kahvila on sisustettu vanhoilla kalusteilla ja sehän kaltaistani keräilijää ilahduttaa! Sisustuksesta voi poimia hauskoja kierrätysideoita myös omaan kotiinkin.

Sisustuksen lisäksi silmää ja makuhermoja hiveli myös leivonnaisvalikoima. Tosin se on todettava, että seurueemme maidotonta ruokavaliota noudattavalle oli tarjolla vain yksi vaihtoehto, mikä tietysti toisaalta on parempi, kuin ei yhtäkään. Vähän ihmettelimme, onko maidottomuus niin harvinaista?

Valitsin kristallipullan ja tavallisen kahvin. Santsikuppi kuuluu aina hintaan, se on pieni, mutta mukava asia. Santsasi tai ei.

Viihdyimme hyvin, palvelu oli ystävällistä, tuotteet herkullisia ja ympäristö viihtyisä. Taidanpa sanoa, että tämä on kotikaupunkini kahviloista se parhain.