"Lastenjuhlat"

Minulla on kaksi jo aikuista tytärtä. Tyttäret ovat ehdottomasti parasta, mitä olen koskaan saanut aikaan. Elimme tiivistä pienen perheen elämää kolmistaan tyttöjen lapsuus- ja nuoruusvuodet täällä rakkaassa vanhassa talossamme ja ovemme oli auki myös tyttöjen lukuisille ystäville. Ja niitä todella riitti! Molemmilla oli laaja ystävä-/kaveripiiri, osittain myös yhteinen ja sain tutustua moniin ihaniin nuoriin ihmisiin ja seurata heidän kasvuaan jopa ala-asteelta asti aina aikuisuuden kynnykselle. Kaikilla se ei ollut lainkaan helppoa ja muistoissa on ilojen lisäksi myös surullisia tarinoita ja kohtaloita. Ja vaikka toisaalta minut tunnettiin yhtenä Riihimäen tiukimmista mutseista, niin olen kuitenkin aina pyrkinyt kohtaamaan nuoret avoimesti ja tukien, rakentaen sillä tavoin luottamuksellisen suhteen myös näihin tyttöjen ystäviin. On asioita, joita on kerrottu minulle ja kysytty neuvoja ennen kuin asia on avattu omille vanhemmille.

Muutamista tyttöjen läheisimmistä ystävistä tuli myös minulle tärkeitä ja läheisiä. Varalapsia. Oli mahtavaa, miten 50-vuotispäivänäni oli vieraana pöydällinen kauniita nuoria naisia kumppaneineen. Yhdet häätkin on jo päästy viettämään ja seuraavan varalapsimorsiamen suurta rakkautta juhlitaan ensi kesänä. Ah, onnea ja elämän rikkautta!

Tämä taustaksi sille, että päätin kevään ja naistenpäivän kunniaksi järjestää lastenjuhlat. Koko tyttöporukka on hajaantunut Riihimäki-Helsinki-Tuusula-Turku -akselille ja tapaa toisiaan harvakseltaan. Ja minä tapaan heitä vielä vähemmän, joten päätin koota porukan yhteen ja avata Hotel Maman ovet. Osallistumisprosentti oli täydet 100% ja niinpä illallispöydässä istui kanssani 7 ihastuttavaa (ja valtavan kovaäänistä) noin 24-26 vuotiasta nuorta naista!

Ja mitäpä Mama sitten kokkaili. Facebookin tapahtumasivulle "lapset" olivat esittäneet toiveita niin lihapullasiilistä kuin jäätelöjunastakin, mutta ne nyt unohdettiin :)

Ilta aloitettiin kuitenkin tyylillä eli lasillisilla Veuve Clicquot -samppanjaa. Sanoin tytöille, että kun ovat jo näin vanhoja, niin saavat käyttää Riedelin laseja....

Illallinen aloitettiin sienicappuccinolla. Alkuperäisen ohjeen mukaan käytetään mustatorvisieniä, mutta sienet kuin sienet käyvät tähän keittoon. Me käytimme nyt kuivattuja suppilovahveroita. Perheessämme on sienikeitolla pitkät perinteet, sillä oikeastaan lähes aina perhebileissä meillä on vieraiden toiveesta sienikeittoa. Suppilovahveroista, kantarelleista, tateista, milloin mistäkin. Perusohje on vuodesta toiseen ollut sama, mutta nyt pari kertaa olen kokeillut tätä uutta, johon makua tuovat sekä sherry että soija ja tämä on ollut menestys.

Sienicappuccinoon 

4 hengelle tarvitset:

litran tuoreita puhdistettuja mustatorvisieniä (tai 1 dl kuivattuja)

2 salottisipulia

1 valkosipulinkynsi

1 rkl voita tai öljyä

1 rkl vehnäjauhoja

litra vettä (lisää varoen, ei kerralla)

1 kasvisliemikuutio

1 rkl soijakastiketta

3 dl ruokakermaa

ripaus valkopippuria

½ dl kuivaa sherryä

1 rkl silputtua tuoretta rakuunaa

Pinnalle koristeeksi 2 dl rasvatonta maitoa

ruohosipulia

Pilko sienet ja sipulit. Paista sienistä kosteus pois, lisää sipulit, kuullota. Ripottele sienten päälle vehnäjauhot, lisää puolet vedestä, liemikuutio ja soija. Keitä n 10 min. Soseuta. Lisää loput vedestä ja kerma. Mausta valkopippurilla, sherryllä ja rakuunalla. Kuumenna rasvaton maito ja vaahdota se. Annosten päälle hieman maitovaahtoa ja ruohosipulia. Se on siinä. Helppo kuin mikä!

Ole tarkkana kuitenkin nesteen (veden) kanssa, että keitosta ei tule ihan litkua. Usein olen jättänyt tuon toisen puolikkaan kokonaan pois! Joten tarkkaile rakennetta ja lisää vettä tarpeen tullen.

Herkkutattiversioon olen lisännyt vielä kuivatun ja liotetun herkkutattisiivun koristeeksi. Tämä kuva aikaisemmilta juhlilta:

Lastenjuhlien sienikeittoon lisättiin vielä rapeaksi paistettua pekonimurua. Se oli tarjolla erikseen, joten jokainen lisäsi pekonia oman makunsa mukaan tai jätti tyystin lisäämättä. Pekoni otettiin lisukkeeksi ihan siitä syystä, että yksi varalapsista oli toivonut sieni-pekonipastaa. Ei tullut pastaa, mutta sieniä ja pekonia kuitenkin.

Pääruoka oli tyttäreni toivoma seesamilohi. Tässä ruoka, jonka osaa kyllä tehdä aivan kuka vaan. Alkuperäinen on Tomi Björckin. Björckin ohjeen mukaisesti lisukkeena tarjottiin avokadopyrettä.

Seesamilohi

lohta sopivan kokoinen pala

sekä mustia että valkoisia seesamin siemeniä

suolaa ja pippuria

Alkuperäisessä ohjeessa lohipalat paistetaan pannulla, mutta minun versiossani filee paistetaan uunissa kokonaisena. Ja sivellään vielä seesamiöljyllä. Mustia seesamisiemeniä ei ihan joka paikasta löydy, mutta se ei sinällään haittaa, vaan voi käyttää pelkkiä valkoisia.

Avokadopyre

1 avokado

3 rkl creme fraichea

limen mehu

1 tl wasabitahnaa

suolaa

Kaikki vaan blenderiin tai monitoimikoneeseen ja surautetaan tahnaksi.

Lisukkeeksi en halunnut mitään perunoita tai riisiä, joten kun löytyi herkkulliselta näyttävä ohje paistetuista kirsikkatomaateista Gurmee-blogista, niin päätin kokeilla sitä.

3-4 annokseen tarvitset:

350 g kirsikkatomaatteja

1 vihreä paprika

3 valkosipulinkynttä

2 dl pinaatinlehtiä

2 dl rucolaa

1 dl tuoretta persiljaa

Sovelsin tätä sen verran, että jätin paprikan ja persiljan pois, mutta lisäsin punasipulia. Tomaatit puoliksi, pinaatit, sipulit ja rucolat pieneksi, oliiviöljyä pannulla ja sormisuolaa mausteeksi. Eikö näytäkin ihanalta? Ja maistui myös!

Rakastan jälkiruokia ja joskus niitä tulee tehtyä jopa kaksin kappalein. Kevättalven jonkinmoinen hitti on ollut posset eli kermavanukas näin kotoisammin sanottuna. Ainakin, kun ruokalehtiä lukee, niin erilaisia versioita on vaikka kuinka.

Suolaa & hunajaa -blogista eteeni pompsahti limeposset kera marinoidun mangon. Kahdelle hengelle tarvitset:

2 dl kuohukermaa

3/4 dl sokeria

2 limen mehu (reilut ½ dl)

Marinoitu mango

reilu 1/4 tuoretta mangoa

1/4 dl limemehua ( n ½ limeä)

1 tl ruokosokeria

pari oksaa minttua

Sokeri ja kerma kattilaan, kuumenna kiehuvaksi ja keittele viitisen minuuttia. Lisää limemehu seokseen. Kaada tarjoiluastioihin, peitä kelmulla ja pistä kylmään vähintään 3 tunniksi hyytymään.

Sitten paloittele tuore mango, sekoita sokeri ja limemehu, kaada mangoille ja sekoita mukaan silputtu minttu. Anna maustua noin tunti.

Vanukkaat koristellaan juuri ennen tarjoilua. Tämä tulee päätymään myös perhebileiden pääsiäispöytään. Voiko enää keväisemmältä näyttävää ruokaa ollakaan? Ja maku pirteän sitruksinen. Mangoa vähän vielä mietin, ainakin nyt oli vaikea löytää tarpeeksi kypsää mangoa. Ja toisaalta en haluaisi mitään purkkimangoakaan käyttää......

Vielä vähän arkisempi tarjoiluastiavaihtoehto:

Ilta kului kuin siivillä. Hiljaista hetkeä ei todellakaan ollut. Tytöt eivät pitkään aikaan olleet nähneet toisiaan, joten puhuttavaa ja päivitettävää riitti. Ajan hengen mukaisesti valmistelimme myös Tuusulan ja Turun kuntaliitoksen, Tursulan kaupungin. Sovimme myös, että tapaamme vuoden kuluttua samaan aikaan, samalla porukalla. Olemme silloin kaikki vuoden vanhempia ja joukossamme on ainakin yksi uusi rouva!

Seuraavana päivänä sain tyttäreltäni tekstarin: " Kiitos mahtavan hauskoista juhlista vielä! Oot kyllä edelleen "se coolein mutsi"." Eipä voisi parempaa kiitosta tulla :)