Helteet vaan jatkuivat jatkumistaan, joten superkuuviikonloppukin tuli vietettyä mökillä. Tänä kesänä olen viihtynyt mökillä tosi paljon, kylmän kesäkuun jälkeinen hellekausi kun kesti lähes 40 päivää. Aivan mahtavaa!
 |
| Viikonlopun aikana syötiin kauden ensimmäiset ravut. Kotimaisia täplärapuja. |
Kattaus oli vähän mökkimeiningillä..... Ei hopeita, ei kankaisia servettejä, eikä yhtenäistä lasisarjaa, kuten kotona, mutta kuitenkin ihan (omasta mielestäni) superihanat vanhat Finelin emalilautaset. Ravun punaiset.
 |
| Juomat hyvinkin kohdillaan....... |
Kermaviilikastike
1 prk kermaviiliä
tuoretta tilliä
suolaa
sokeria
etikkaa
sinappia
sitruunamehua
Sekoittele mausteet kermaviilin joukkoon oman makusi mukaisesti. Jos haluat tästä kermaviilikastikkeen kalalle, niin sekoita joukkoon keitetty kananmuna. Pilkottuna.....heh.....
Rapujen lisäksi olin valmistanut viikonlopun tarjottaviksi parikin uutta leipomusta. Molemmat hyvinkin kehityskelpoisia sellaisia.
Pull-apart-bread eli nyhtöleipä
En antanut leivän typerän nimen häiritä kuin ehkä ihan vähän vain....... Ensinnäkin ärsyttää suomalaisessa lehdessä, suomenkielisessä ohjeessa väkisin käytetty englanti. Toiseksi ärsyttää tuo nyhtö-sana. Tänä kesänä kaikkea nyhdetään, possua, lammasta, broileria ja nyt sitten vielä leipääkin! Eikä nyhtäminen mielestäni edes toiminut tässä, vaan parhaiten leipä maistui ja toimi ihan perinteisesti viipaloituna........
Taikina
2,5 dl vettä
1 rkl hunajaa
2 tl suolaa
5-7 dl jauhoja (käytin vehnäjauhoja)
½ pss kuivahiivaa
1 rkl öljyä
Täyte
1 prk maustettua kermaviiliä
2 keltuaista
100 g mozzarellaa raasteena
Alkuperäinen ohje löytyy Arlan sivuilta ja siinä on käytetty kermaviiliä, joka on maustettu lihalle sopivaksi. Sellaista ei löytynyt, joten käytin kanalle ajateltua. Ja kuka estää maustamasta kermaviiliä aivan itse tai käyttämästä vaikkapa kilpailevan firman maustettuja ranskankermoja.
Aloita taikinasta. Mittaa kulhoon kädenlämpöinen vesi. Lisää hunaja, suola ja puolet jauhoista, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Vaivaa loput jauhoista pikkuhiljaa joukkoon ja jatka vaivaamista kunnes taikina alkaa tuntua kimmoisalta ja irtoaa kulhon reunoista. Lisää lopuksi öljy ja anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi. Taikinakuvat olivat niin tylsiä, että jätin ne suosiolla pois.......
Sekoita täytteen ainekset kulhossa ja voitele leipävuoka.
Kumoa taikina jauhotetulle alustalle, vaivaa taikinasta ilmat pois ja kauli uunipellin kokoiseksi levyksi.
Levitä täyte tasaisesti levylle.
Leikkaa sitten levy noin 10x10 cm ruuduiksi ja pinoa muutaman ruudun pinoiksi.
Nostele pinot leipävuokaan niin, että syntyy vaakasuunnassa oleva jono. Tämä oli hivenen sotkuinen vaihe, kun kermaviilitäyte levisi miten sattui ja pinotkin näyttivät vain lösähtävän vuoan pohjalle. Ei kannata kuitenkaan lannistua, sillä paistettuasi aikaansaannostasi 200 asteisen uunin keskiosassa noin 30 minuuttia, siitä tulee kuin tuleekin leipä! Leipä on valmis, kun se on kauniisti ruskistunut.
Leipä oli ehkä parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä ja kun sen jätti nyhtämättä ja leikkasi normaalisti viipaleiksi, niin viipaleethan olivat tosi kauniita! Vähän kuin Boston-kakku........
Sen verran leivän kosteus minua häiritsi, että ajattelin kokeilla vielä semmoisen version, jossa taikinalle levitetään pestoa ja juustoraastetta....... Minusta se ainakin kuulostaisi varsin hyvältä :)
Toinen leipomus liittyikin sitten sieniin. Kuivasta ja helteisestä kaudesta johtuen en ole kantarelleja itse löytänyt metsästä. Mutta löysin niitä torilta! Ohje on Me Naiset -lehdestä.
Kantarelli-pekoni-omenapiiras
Piirakkataikina
1½ dl kermaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kylmää vettä
suolaa
Täyte
½ l tuoreita kantarelleja
½ pkt pekonia
½ happamasta omenasta
1 prk (150 g) ranskankermaa
1 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
½ rkl hienonnettua rosmariinia
½ tl suolaa
mustapippuria (myllystä)
½ dl emmental-juustoraastetta
Aloita taikinasta. Mittaa kulhoon kerma ja lisää joukkoon erikseen sekoitetut jauhot, leivinjauhe ja suola. Ja lopuksi vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Noh, se oli helpommin sanottu, kuin tehty, sillä taikina oli mielestäni vähän OUTO ja takertuvainen. Ensin se takertui sekoittimeen, seuraavaksi käsiin jne......
Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja painele taikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Takertumisen vuoksi painelin taikinaa ruokalusikalla..... Anna taikinan levätä jääkaapissa, kun valmistat täytteen. Käytin silikonireunaista vuokaa, johon jätin leivinpaperin laittamatta. Ei haitannut lainkaan.
Pilko kantarellit, paistele kosteus pois, laita sivuun. Pilko pekoni, paista, valuta talouspaperilla. Kuori (en kuorinut) ja viipaloi omena. Omena olikin ehkä haasteellisin ainesosa, sillä eipä ollut aavistustakaan, mikä omena marketin hevi-osastolla on hapan.....
Yhdistä kulhoon ranskankerma, kerma, kananmunat, silputtu rosmariini, suola ja pippuri.
Esikypsennä piirakkapohjaa 200 asteessa 10 minuuttia. Lado taikinan päälle pekonisilppu, viipaloitu omena ja paistetut sienet. Lisää päälle ranskankermaseos ja juustoraaste. Kypsennä alatasolla 175 asteessa puolisen tuntia, kunnes pohja on kypsä ja täyte hyytynyt.
Piirakka on kehityskelpoinen :) Suolaa olisi voinut olla reippaammin, toisaalta sitä voi aina pöydässä olla tarjolla lisättäväksi kunkin syöjän maun mukaan. Pekonia voi hyvin pilkkoa mukaan koko paketin, siitähän sitä suolaakin tulee lisää. Samoin rosmariinia voi laittaa huomattavasti reippaammin. Mitä sitä himmailemaan tuoreiden yrttien kanssa! Pohjan vaihtaisin myös......
Piirakan kaveriksi tehtiin simppeli vihersalaatti, johon lisättiin mozzarellaa, päärynää ja tomaatteja.
Loppuun tunnelmakuvia mökiltä, superkuusta sun muusta :)
 |
| Viikonlopun säälittävä sienisaalis |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti