Talviset lomapäivät Turussa

Olen ottanut tavaksi pitää viikon loman marras-joulukuun vaihteen tienoilla. Minne lämpimään olet menossa -kysymyksen kuulin montakin kertaa. No en minnekään, pysyn tiiviisti kotona ja/tai kotimaassa. Yleensä ennen lomaa on kirkasotsainen ajatus pitää ns. kodinhoidollinen loma ja sitten kun loma on käynnissä, se muuttuu kaikenmoiseksi lorvailuksi. Vaatehuoneen siivouksen voittaa aina kevyesti vaikkapa pieni retkeily Turkuun, tyttären luo. Siispä sinne.

Hengailua kaupungilla

Ensin vähän shoppailtiin ja notkuttiin kaupungilla. Äiti-tytär -laatuaikaa parhaimmillaan. Missiona oli hankkia minulle farkut. Oi, jo ajatuskin ahtaassa pukukopissa vielä ahtaampien farkkujen kanssa ahdisti. Suuntasimme ensin Stockmannille ja lannistuin heti alkumetreillä. Vaikka olen kultaisessa keski-iässä, en halua tätifarkkuja. Haluan, että farkuissani on rock'n'rollia, mutta toivon silti, että napani peittyy, eivätkä polvetkaan vilku paljaina. Epätoivo! Sitten tyttäreni mainitsi lähistöllä olevan farkkukaupan, siis aivan oikean perinteisen farkkukaupan. Sinne! Farkkutalliin!

Jo astuessani sisään tiesin, että täällä minua ymmärretään, koska minua palveli myyjä, joka oli laillani aikuinen nainen. Mitenkään nyt väheksymättä nuoria myyjiä, mutta he eivät välttämättä ymmärrä sitä, että täditkin haluavat olla cooleja. Palvelu oli aivan mahtavaa! Kerroin, mitä haluan, sen jälkeen menin sovituskoppiin ja sovitin varmaan miljoonat kymmenet farkut, joita ystävällinen ja asiansaosaava myyjä minulle kantoi. Tyttäreni kiitettävästi avusti siinä välissä kertoen myyjälle, että ei, äiti ei pidä tuosta mallista tai ei, äiti ei pidä noin tummasta väristä. Tänne todellakin tulen myös seuraavalla kerralla, kun farkkukuume iskee. Kivijalkakaupat kunniaan!

Onnistuineita ostoksia juhlistettiin viinilasillisella Foijan baarissa ja vetäisipä tyttäreni siinä pientä välipalaakin. Foijassa olemme olleet aikaisemmin myös illallisella, siitä voit lukea täältä, klik.

Ja koska äidit ovat sitä varten, että syövät ruoka-annoksista ne osiot, joista lapsi ei pidä tai joita lapsi ei jaksa syödä, niin siksi kaksi haarukkaa. Lohipastramin (9,80 €) lohipalat olivat tyttäreni mielestä liian paksuja ja jollain tavoin muutoinkin "viallisia", mutta äitinä minä sitten uhrauduin....

Katselimme kaupungilla myös vaatetarjontaa, josta emme kumpikaan erityisemmin innostuneet. Tämä vaan näytti jotenkin ankealta, valjulta ja jo kertaalleen nähdyltä. Ohi!

Silloin, kun tyttäreni asui vielä kanssani samassa kaupungissa, piipahdimme usein lauantaisin päiväseltään pubissa juomassa yhdet ja lukemassa iltapäivälehdet. Galaxie Centerissä siemailimme poikkeuksellisesti drinkit, Kelkat. Ja että miksikö? Ihan vaan siksi, että en tiennyt, mikä moinen juoma on. Nyt tiedän, eikä toista kertaa tarvitse maistaa. Mustaherukkavodkaa, passionlikööriä ja appelsiinituoremehua. Ymmärtänet, että yksi riitti!

Illallinen

Japanilainen Karu Izakaya on ollut yksi turkulaisista suosikkiravintoloistamme ja sinne suuntasin illalliselle tyttäreni ja hänen puolisonsa kanssa. Aikaisemmista vierailuista voit lukea täältä, klik ja klik. Edellisillä kerroilla olen ollut ruuasta suorastaan hurmoitunut, mutta en valitettavasti tällä kerralla. On vaikeaa eritellä, mistä fiilis johtui, sillä eihän annoksissa ollut mitään suoranaista vikaa. Kaikki maistui hyvältä, mutta se joku sanoinkuvaamaton wow jäi puuttumaan. Ehkä kolme kertaa nyt vaan sitten oli tarpeeksi.

Alkuun dippailin friteerattuja tiikeriravun pyrstöjä (10,90 €) ja avokadoa (9 €) majoneesikastikkeisiin. Erityisesti tiikeriravut olivat herkkua, mutta avokadon rakenne friteeratun kuoren sisällä oli vähän outo. Soosit olivat huippua!

Pääruuaksi otin vähän mielikuvituksettomasti sushilajitelman, Supreme Moriawase (21,90 €). Kahdeksan palaa kalifornian rullaa oli ehkä vähän liikaa. Siis vähän tylsää.

Vävyni nautti alkuun jo aikaisemmin hyväksi todetut Teriyaki Ribsit (11,50 €), mutta pääruuaksi valitsemansa Pork Belly Slidersit (14,50 €) olivat ehkä illan suurin pettymys. Kalvakkaat, miniatyyrikokoiset pullat eivät kyllä vatsaa täyttäneet.

Laskumme oli 145,60 € ja kun se piti sisällään viinipullon (38 €) lisäksi dippailut ja sushilaijitelmat kahdelle hengelle sekä ribsit ja nuo naurettavat minisliderit yhdelle, niin liikaahan se oli. Karu on nyt nähty. Piste.

Aamiainen

Aamulla aikaisin vävypoikani lähti töihin ja minua tyttäreni kanssa laiskotti. Nukuimme pitkään ja päätimme nauttia aamiaisen lounasaikaan kaupungilla.

Fazer Café Aurakatu aivan torin laidalla Hansakorttelissa oli onnistunut valinta. Järkälemäinen toast runsaan salaatin kera (8,95 €) piti nälän loitolla pitkään.

Myöhäisen aamiaisen jälkeen tytär lähti töihin ja minä ajelemaan kotia kohti. Pikaloma Turussa oli tältä erää ohi. Loppuun vielä muutama valokuva. Kaunis kaupunki kun tarjoaa lähes loputtoman paljon kuvattavaa!