maanantai 10. helmikuuta 2020

Lyonin kanaa kultareunaiselta lautaselta


Lauantai tai ylipäätänsä viikonloppu on täydellistä kokkailuaikaa. Hmmm, suurinpiirtein näillä sanoilla taidan aloittaa useimmat kokkailujuttuni..... Mutta näinhän se on, viikolla työpäivät matkoineen venyvät pitkälle iltaan ja kun vielä tykkään mennä aikaisin nukkumaan, niin vähän vähiin jää vapaa-aika. Ja varsinkin kokkailuaika! Siksi(kin) viikonloput ovat erittäin odotettuja. Tästä ohjeesta sain vinkin työystävältäni ja taitaa jo olla niin, että useampikin työkaveri on tämän ruuan valmistanut. Nyt sitten minäkin! Kiinnostavaksi tämän teki myös se, että lähtökohtaisesti en pidä viinietikoiden mausta. Ainakaan näin mittavassa määrin. Päätin kuitenkin olla ennakkoluuloton.

Kokkaillessa tuli sitten myös kokeiltua uuden hälytysjärjestelmän toimivuus. Äiti kun aina kyselee, että toimiiko järjestelmä, niin nyt voin sanoa, että kyllä toimii! Broileria ruskistaessa sain aikaan jäätävän savun keittiöön ja sitä kautta palohälytyksen. Tarkistusoitto Sector Alarmin hälytyskeskuksesta tuli välittömästi, samalla kun hulluna huidoin astiapyyhkeellä savua sireenien soidessa ja ovet olivat pihalle saakka auki. Että sellaista pientä äksönii! Mutta toimii, se on pääasia. Rahansa väärti.

Lyonin kana eli etikkakanaa Lyonin tapaan, ranskaksi Poulet au Vinaigre, on perinteinen lyonilainen ruoka. Kuten nimestä saattanee arvatakin.....

Lyonin kana
4 annosta

800 g broilerinkoipia
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria myllystä
2 rkl + 2 rkl voita
1½ dl punaviinietikkaa
6 valkosipulinkynttä
1 laakerinlehti
1½ dl kanalientä
2 rkl tomaattipyreetä
1 prk (200 g) ranskankermaa
½ ruukkua rakuunaa

Viimeistelyyn
½ ruukkua rakuunaa

Käytin ruokaan broilerin rintafileitä. Ja puolitoistakertaistin valkosipulin määrän. Patana mummulta peritty vanha valurautapata. Aivan ehdoton!



Mausta broileri suolalla ja pippurilla. Laita pataan 2 rkl voita ja paista lihat molemmin puolin. Lisää loppu voi ja viinietikka, anna sihahtaa. Kuori ja hienonna valkosipulit karkeasti ja lisää ne laakerinlehden kanssa pataan. Laita pata 225 asteiseen uuniin ilman kantta 20 minuutiksi. Minä tein niin, että ruskistin rintafileet padassa parissa erässä, nostin lautaselle odottelemaan ja sitten siirsin kaikki takaisin pataan etikan, voin ja valkosipulin kanssa.



Ota pata uunista. Nosta koivet/fileet hetkeksi syrjään lautaselle ja lisää pataan kanaliemi ja tomaattipyree. Keitä liedellä, kunnes jäljellä on puolet nesteestä. Lisää ranskankerma ja hienonnettu rakuuna sekä koivet/fileet pataan.


Nosta takaisin uuniin noin 35 minuutiksi. Älä peitä kannella, jotta broilerit saavat rapean pinnan.



Lisukkeeksi paahdoin uunissa paprikoita, ruusukaalia, parsakaalia. Pyörittelin kasvikset öljyssä ja maustoin suolalla sekä pippurilla. Puolisen tuntia uunissa. Ja huomaa ikkunasta näkyvä vihreän talvinen helmikuun maisema!



Tämä oli NIIN hyvää! Etikka maistui kyllä, mutta miten erilaiselta se maistuikaan ranskankerman kanssa. Pehmeältä, ei lainkaan pistävän etikkaiselta. Rapeaa pintaa en onnistunut lihaan saamaan, mutta todella meheviä fileistä tuli. Herkkua!


Sunnuntain kunniaksi kultareunainen Arabian lautanen, mummun vanhempien kihlajaisastiastosta. Reilusti satavuotias!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti