Markkinahumua Fiskarsissa

Voi sanoa, että joka kesä käyn kerran Fiskarsissa. Niin kävin viime kesänäkin, mutta visiitistä Antiikkipäivillä oli päässyt vierähtämään jo kaksi vuotta. Siitä käynnistä voit lukea täältä, klik.

Olimme matkassa tutulla kaveriporukalla ja tekemisemme Fiskarsissa noudattivat jo perinteeksi muodostunutta kaavaa. Matkaan on syytä lähteä aikaisin, sillä Antiikkipäivät on todella suosittu tapahtuma ja muutenkin perillä aikaa kuluu kuljeskeluun ja ihmettelyyn. Sekä syömiseen. Syöminen vei meidän kuuden tunnin visiitistä peräti kaksi tuntia!

Kahvilla kävimme Museon kahvilassa. Olivat ottaneet opikseen parin vuoden takaisesta kahvikuppi-episodista ja kertakäyttökupit oli vaihdettu takaisin Arabian vanhoihin kuppeihin.

Pisteet siitä. Henkilökunta oli niin nuorta ja kokematonta, että heille ei pystynyt edes närkästymään. He olivat niiiin nuoria, ihan teinejä. Hinnosta ei oikein ollut tietoa, eikä siitä, milloin korvapuustit mahtavat olla kypsiä. Kahvista he sanoivat, että eivät oikein tiedä millaista siitä tulee, sitä pitää ensin maistaa. Saimme kuitenkin kahvimme ja viinerimme/jäätelömme. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kyseessä oli Antiikkipäivien avajaispäivä ja varmastikin siitä johtuen oli sekä tavaraa, että ihmisiä todella paljon. Jälkeenpäin luinkin, että tapahtuma rikkoi yleisöennätyksensä.

Omat ostokseni olivat perin vaatimattomat. Neljä hummerihaarukkaa, servettirengas ja kaksi Arabian emalilautasta. Näitä lautasia minulla on jo entuudestaan ja ne ovat kuin luotuja rapukekkereitä varten.

Servettirenkaita olen kerännyt ja pitkään. Olen myös saanut mukana olleen ystäväni innostumaan aiheesta ja hän löysikin hienon yksilön Mauno -kaiverruksella. Minulle taas lähti mukaan Hjalmar. Kotona odottivat entuudestaan mm. Ernst, Christel, Lina ja ehdoton suosikkini, Siviä. Jo edesmenneen kummitätini toinen nimi oli Siviä ja hän inhosi nimeä. Tavallaan kyllä ymmärrän, mutta silti aina juhlissa pidän huolta, että Siviä-rengas osuu minulle :)

Kovia kokeneen näköiset Lumikki (pää poikki) ja 7 kääpiötä

Pitkä lounas nautittiin Wärdshus-ravintolassa. Tuttavallisemmin Wärssy, on alueen tasokkain ja myös hinnakkain ravintola. Antiikkipäivien aikaan normaali á la carte -menu ei ole käytössä, vaan mennään vähän suppeammalla menulla. Ruoka on loistavaa, annokset silmää hiveleviä ja palvelu ensiluokkaista, mutta kyllähän se silti niin on, että 70,53 € on lounaasta melko paljon. Lasillinen kuohuvaa, proseccoa, ei siis edes samppanjaa, kaksi ruokalajia ja kolmannes viinipullosta. Mielipiteeni on, että jos annoksien hinnoista olisi ollut vitonen poissa kummastakin, niin tilanne olisi ollut kestettävämpi.

Alkuruokani oli ankanmaksamoussea, raparperia ja briossia (16,50 €)

Ja pääruokani paistettua kuhaa (29,50 €)

Ystävien valitsema siika-annos alkuruuaksi hiveli silmää

Mutta hintakitinästä huolimatta löydämme itsemme todennäköisesti kyseisestä ravintolasta jälleen vuoden kuluttua :) Toisaalta hivenen kiinnostaa myös uusi japanilainen ravintola Kitamura. Ehkä se olisi kokeilun arvoinen?

Loppuun vielä kuvia paikan päältä sekä ostoksista nyt ja vuosien varrelta......

Joka vuosi ostamme Gardenshop Tahvoselta puutarhavaltikat sekä mahdollisuuksien mukaan jotain valmiiksi ruostunutta. Tänä vuonna se oli oheinen littana lintu. Ja kuten valtikoista näkyy, olimme tällä meiningillä matkassa neljättä kertaa ja ruskeapallollinen valtikka on se uusin.