sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Ilta Hämptonissa

Urbaanisanakirja: Hämpton = Hämeenlinna-niminen paikkakunta


Tykkään Maija Vilkkumaasta ja minulta löytyikin hyllystä kaikki hänen levynsä, uusinta lukuunottamatta. Olen aina pitänyt Maijan energisestä meiningistä ja hänen biisejään pitää nimenomaan ehkä juuri siitä syystä aina soitattaa KOVAA. Siinä jälleen yksi syy, miksi minun on vaan parasta asua omakotitalossa..... Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen häneltä ilmestyi uusi levy ja pari viikkoa sitten käynnistyi konserttisalikiertue, niin minunhan oli aivan pakko päästä mukaan. Yleensä toimin niin, että ostan pari lippua mieleiseen tapahtumaan ja alan sitten kysellä, ketä kavereista kiinnostaa lähteä mukaan. Nyt tuntui, että kukaan ei halunnut, sillä Maija tuntuu voimakkaasti jakavan ihmisten mielipiteitä. Sain pari sellaista, että säälistä-lähden-ellei-kukaan-muu-suostu -tarjousta, mutta eihän se nyt taas tuntunut hyvältä, kun itse olin aivan intona! Vaan sitten löytyi innokas fani niin läheltä, että en ollut ymmärtänytkään! Pikkuisista pikkuisin siskoni, joka oli kaikkina ulkomaan vuosinaan kuljettanut muuttokuormissa Maijan levyjä mukanaan. Siispä siskojen ilta Hämeenlinnassa, hyvää ruokaa, viiniä ja musiikkia. Aivan täydellistä!


Hämeenlinnan, vaikka naapurikaupunki onkin, ruokaravintolatarjonta on minulle hivenen täysin vieras. Piparkakkutalo, Popina, Hällä. Näistä olin kuullut ja Hällässä myös vuosia sitten käynytkin. Ja koska vähän pelasimme varman päälle, niin Hällään suuntasimme myös nyt. Ravintolan historiasta voit lukaista täältä, klik.



Kellariravintola holvikaarineen on sokkeloinen ja tunnelmallinen. Kahden vähän suuremman salin lisäksi on monta eri kokoista pienempää tilaa, joten jos haluaa illastaa vähän piilossa, niin täällä se onnistuu. Suuremmista saleista välttelisin sitä, jossa on salaatti-/buffeepöydät, siitä on hätistetty tunnelmallisuus  kauas liian kirkkailla valoilla. Kaikki muut tilat näyttivät oikein viihtyisiltä.


Ruokalistalla oli valinnanvaraa moneen makuun, isompaan ja pienempään nälkään. Ravintolan hämyisästä tunnelmasta johtuen myös valokuvat ovat hämyisiä. Kunnon kameraa en viitsinyt ottaa matkaan mukaan, joten se nyt sitten kostautuu tuhruisina puhelinkuvina.....

Etanat talon tapaan sinihomejuustolla (10,90 €). Huippuhyvä annos!
Maksaa kellarimestarin tapaan (20,50 €)
Siikaa Mediterranean (25,50 €). Hiillostettua siikaa, simpukka-kasvishöystöä, siideri-voikastiketta, punajuurimousse.
Olimme ruokaan enemmän kuin tyytyväisiä. Maut olivat kohdillaan, samoin annoskoko oli reilu. Ehkä vähän liiankin reilu, kun alla oli alkuruoka :) Jälkiruokia emme jaksaneet edes ajatella. Nautiskelimme viinimme loppuun ja suuntasimme pikaiselle baarikierrokselle! Tietenkin, sillä eihän se nyt ole ilta eikä mikään, ellei pientä kierrosta tehdä.



Siskoistani toisen kanssa olen Hämeenlinnassa käynyt enemmänkin, lähinnä viinitastingien merkeissä. Café Bar Skogster ammotti tyhjyyttään, lisäksemme paikalla oli asiakkaita vain yhdessä pöydässä.


Seuraavaksi suuntasimme Nooran Viinibaariin, joka on tullut tutuksi jo muutamien tasting-iltojen yhteydestä.


Nämä kaksi baaria sijaitsevat aivan vierekkäin, mutta asiakkaat olivat löytäneet tiensä vain Nooralle. Eikä se ole mikään ihme, Nooralla on kotoisa tunnelma ja mielenkiintoinen viinilista. Harmiksemme aikaa oli vain yhdelle.....


Maija Vilkkumaan konsertti oli Verkatehtaalla. Olen iloinen, että naapurikaupungista löytyy kulttuurikeskus, jonka tarjonnasta pääsee vaivattomasti nauttimaan. Paljon olen siellä konserteissa käynyt, ohjelmistossa on usein kiinnostavaa nähtävää ja kuultavaa.


Ja siis Maijan puoliso, Mikko Kosonen on niin hothothothothot, että hänen kitarointiaan katselisi ja kuuntelisi ihan ilman rouvaakin :) Mikko on myös tunnettu kulinaristi ja ruokaharrastaja, joka on tuomaroinut Top Chef Suomi -ohjelmassakin. Nämä asiathan kolahtavat kitaroinnin lisäksi meikäläiseen ihan kympillä.


Ja tarttuihan se uusin levykin matkaan mukaan. Nyt on kokoelma täydellinen ja Lissu ja mä  -biisiä luukutettu nupit kaakossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti