keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Kokkailun parantava voima

Kun 28-vuotias lapsi soittaa ja kertoo olevansa sairaana, kuulee äiti korvissaan 7-vuotiaan pienokaisen, joka kaipaa äidin hellää hoivaa. Viis siitä, että lapsi on naimisissa ja asuu 200 kilometrin päässä. Äidin on mentävä paikalle ja nimenomaan äidin on mentävä paikalle tekemään ruokaa.

Olin valmis toteuttamaan tyttäreni kaikki toiveet. Tehtävä ei ollut kohtuuton, palsternakkakeittoa ja lihapullia. Sekä kolme olutta. Tosin ruuaksi olin alunperin luvannut karitsan kyljyksiä, mutta ne sitten vaihtuivat lihapulliin, koska karitsan jauhelihaa löytyi sopivasti pakastimesta. Sieltä löytyi myös kantarelleja ja suppilovahveroita, lihapullataikinaan nekin.

Palsternakkakeittoon tuli innoitus siitä, että tyttäristäni toinen eli se, joka ei ole kokkailusta liiemmin piitannut, on ottanut äitiyslomansa alkajaisiksi nyt jo viidennelle viikolle edenneen projektin, joka kulkee nimellä #projectlearnhowtocook. Apuna tässä on Anton&Antonin -ruokakassit, joista olen suunnitellut joskus myöhemmin kertovani lisää. Mutta sieltä siis on napattu seuraava, hyväksi todettu resepti.


Palsternakkakeitto, sienet ja ruiskrutongit
4 annosta

3 palsternakkaa
1 peruna
1 sipuli
8 dl kasvislientä
100 g portobellosieniä (tai siitakesieniä)
3-4 kevätsipulia
2 dl ruokakermaa
öljyä
suolaa
pippuria
ruisleipää
1 rkl voita

Kuori ja paloittele palsternakat, peruna ja sipuli. Kuullota sipulia hetki öljyssä, mutta älä anna ruskistua.


Lisää kattilaan kasvikset ja kasvisliemi. Anna kiehua kannen alla 15-20 minuuttia. 


Ota kattila levyltä, lisää kerma ja sekoita keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla.


Viipaloi sienet ja kevätsipuli. Kuullota öljyssä paistinpannulla muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla, siirrä sivuun.


Kuutioi ruisleipä ja paista voissa paistinpannulla sienien jälkeen. Mausta suolalla.


Koristele annokset sienillä ja krutongeilla. Huolellinen soseuttaminen kannatti, koska keiton rakenne oli täydellisen sileä. Ja maku herkullinen. Nam.


Ja kun ruokaa tehdään, sitä tehdään paljon. Seuraavaksi nakkasin kulhoon kilon karitsan jauhelihaa, pilkoin sekaan yhden ison sipulin ja reippaasti valkosipulia. Paistelin pakastetuista sienistä kosteuden pois, silppusin niitä hieman ja lisäsin mukaan. Sitten vielä suolaa, mustapippuria ja muita mielimausteita sekä tuoretta rosmariinia hienonnettuna.


Notkistus parilla kananmunalla ja taikina 68 lihapullaan oli valmiina. Taikinasta kannattaa ensin pyöräyttää yksi pulla koepaistoon ja näin tarkistaa. että maut ovat kohdillaan.Kymmenen pullan erissä paistelin ne sitten paistinpannulla mukavan rapeiksi pinnaltaan.

Lisukkeeksi teimme muffinipellillä parmesan-perunatorneja. Silmiini osui jossain internetin syövereissä asiaan liittynyt linkki, jonka sitten nappasin talteen. Vinkki on mielestäni varsin käyttökelpoinen, saat kerralla perunalisukkeet useammallekin ruokailijalle.

Parmesaani-perunatornit

perunoita
voisulaa
parmesanjuustoa raastettuna
valkosipulijauhetta
suolaa
pippuria
timjamia


Viipaloi perunoita kulhoon vaikkapa kaksi per ruokailija tai sen verran, mitä uskot kullekin maistuvan.


Lisää kulhoon voisula, juustoraaste, suola ja pippuri. Muut mausteet mieltymyksien ja saatavuuden mukaan. Kuvasta päätellen meillä oli valkosipulirouhetta reippaanlaisesti. Sekoita hyvin.



Voitele muffinipellin kolot ja kokoa viipaleista niihin torneja. Ripottele päälle vielä mausteita, jos haluat. Paista 200 asteisessa uunissa noin tunti. Tarkkaile paistumista ja peitä leivinpaperilla tai yläpuolelle laitetulla pellillä, jos pinta näyttää uhkaavasti kärähtävän. Paistamisen viime minuuteilla voi lisätä pinnalle vielä raastettua parmesaania.


Kastikkeeksi notkistimme ruokakermalla mustapippuri-tuorejuuston, joka maustettiin vielä Kotigastromien mahtavan savuaromisella Rub Smoky BBQ -maustesekoituksella. Ja löytyihän lautaselta vielä ruusukaaltakin, johon kovasti olemme molemmat tyttäreni kanssa ihastuneet. Hyvän ruusukaaliohjeen löydät täältä, klik.


Ja hyvää oli. Perunatorneista sen verran, että ehkäpä teen nämä seuraavan kerran vaikkapa Rosamundasta, sillä perunat olisivat voineet olla hivenen pehmeämpiä. Uunissa kuitenkin pinta alkoi peittämisestä huolimatta jo uhkaavasti kuivumaan. Muutenhan näissä muuntelun mahdollisuus on rajaton, mietin jo vaikkapa aurajuustomuruilla maustettuja....... Voisulaa voi olla alkuvaiheessa reippaammin, eikä kukaan estä lorauttamasta koloihin myös tilkkaa ruokakermaa.

"Pieni" potilas selkeästi virkistyi äidin vierailusta, ehkä jo viikon sairastamisen jälkeen oli kiva puuhata muutakin kuin katsella Netflixiä...... Nälästä ei tyttären ainakaan tarvinnut äidin pikavisiitin jälkeen kärsiä, ruokaa jäi runsaasti sekä hänelle, että vielä viikonlopun reissussa olleelle vävypojallekin. Äidin oli aika jatkaa matkaa. Matkaa kohti Viinisiskojen Italia-iltaa, josta pääset lukemaan myöhemmin.


1 kommentti: