Työkaverini saattavat olla välillä aivan kurkkuaan myöten täynnä (vaikka eivät sitä sano), kun jo viimeistään keskiviikosta aloitan pohdinnat viikonlopun kokkailujen suhteen. Onneksi on sentään muutama, joiden kanssa voin toimistollakin tätä inhohimoani jakaa. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty ja vielä kun kohdille sopii täydellinen menu-ehdotelma, niin pakkohan siihen on tarttua. Ja se täydellinen menu napsahti sähköpostiini Alkon Etikettiklubin viikkokirjeen muodossa. Sherryistä syysruokaa.
Vieraani oli tulossa syömään lauantai-iltana ja nautin niin täysillä, kun sain koko päivän viettää keittiössä. Poppi soi radiossa, rakas ystävä naapurista oli tuonut täydellistä punaviiniä kokkailujani siivittämään, mieli oli hyvä ja elämä mallillaan. Juuri tästä nautin ehkä eniten ja nautin siitä, kun voin läheisille ihmisille valmistaa hyvää ruokaa. Suurinta rakkautta on kokata. Jos ei ole sanoja, niin on ruoka. Väheksymättä tietenkään viiniä. Kokkaus on minulle terapiaa, vaikka maailman murheet kasautuisivat niskaan ja kyyneleet pyrkisivät esille, niin ruuanlaitosta saan lohtua. Kokkaan siis sekä iloon, että suruun. Halpa terapia!
Ranskalainen sipulikeitto
6 annosta
noin 700 g salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
3 rkl voita
2 rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
½ tl sokeria
3 rkl jauhoja
noin 1 ½ l kasvislientä
1 dl valkoviiniä
Tarjoiluun
8-12 viipaletta patonkia
3 rkl oliiviöljyä
½ solo-valkosipuli tai 3 tavallista valkosipulinkynttä
1½ dl maukasta juustoraastetta (esim. comté)
Kuumenna toisessa kattilassa kasvisliemi kiehuvaksi ja kaada liemi sipuliseokseen. Lisää viini ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla puolisen tuntia.
Valuta patonkiviipaleille öljyä ja hiero niihin valkosipulia. Ripottele päälle juustoraaste. Paahda leipäviipaleita 200 asteisen uunin ylätasolla noin 5 minuuttia tai kunnes juusto sulaa ja saa kauniin värin.
Laita leipäviipaleet lautasten pohjalle ja annostele päälle keitto. Halutessasi voit vielä viimeistellä annoksen ripottelemalla sille juustoraastetta.
Juomasuositus keitolle on kuiva, pitkään kypsytetty pähkinäinen sherry (amontillado, oloroso tai palo cortado).
Gorgonzolalohi ja sherrykastike
4 annosta
600 g lohifileetä
8 rkl gorgonzolajuustoa
oliiviöljyä
suolaa
Sherrykastike
1 dl sherryä
1 kasvisliemikuutio
2 dl ranskankermaa
1 dl silputtua tilliä
1 rkl voita
Lohen voit joko leikata annospaloiksi tai jättää kokonaiseksi. Minä jätin kokonaiseksi. Laita lohi uunivuokaan nahkapuoli alaspäin ja leikkaa siihen viiltoja, jotka avautuvat ikään kuin taskuiksi. Laita taskuihin juustoa, voitele lohi oliiviöljyllä ja mausta suolalla. Kypsennä 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.
Tee kastike. Laita kattilaan sherry ja liemikuutio. Keitä kokoon, kunnes nestettä on jäljellä noin puolet. Lisää ranskankerma ja tilli. Anna porista miedolla lämmöllä vartin verran. Vatkaa lopuksi joukkoon voi.
Juomasuosituksena hivenen viilennetty kevyehkö ja raikas punaviini. Pinot Noir Chilestä tai Uudesta-Seelannista. Tai sitten klassisena valintana chardonnay.
Lisukkeena kukkakaalimuusi, jonka ohjeen löydät täältä, klik, sekä rosmariini-sienet, joiden ohjeen lisään, kunhan löydän sen :)
Semifreddojäädyke ja pähkinänougat
4 annosta
4 kananmunaa
1 dl sokeria
4 dl kuohukermaa
1 rkl vaniljasokeria
Pähkinänougat
2 dl sokeria
100 g pähkinöitä, esim hasselpähkinöitä,
manteleita ja pekaanipähkinöitä
Tee ensin semifreddo. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa keltuiaiset, vaniljasokeri ja puolet sokerista kuohkeaksi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele se keltuaisseoksen joukkoon. Vatkaa loput sokerista ja valkuaiset pehmeänkovaksi vaahdoksi ja kääntele se viimeisenä seokseen. Kaada seos pakkasen kestävään astiaan ja laita pakastumaan 3-4 tunniksi. Älä pakasta pidempään, sillä tässä vaiheessa jäädykkeen sisus on mukavan pehmeää. Lusikoi semifreddo tarjoiluastiaan ja ripottele päälle reilusti pähkinänougatmuruja.
Nougatia varten hienonna pähkinät karkeaksi hakkelukseksi. Sulata sokeri pannulla matalalla lämmöllä puulastalla välillä sekoitellen. Kun sokeri on sulanut tasaiseksi massaksi ja tummunut kullanruskeaksi, nosta pannu sivuun ja sekoita joukkoon pähkinähakkelus.
Kaada sokeri-pähkinämassa leivinpaperille ja levitä ohueksi levyksi. Anna jäähtyä ja kovettua. Murra nougat muruiksi vaikkapa kaulimen avulla.
Kaikki osaset onnistuivat täydellisesti, vaikka kuvamateriaali jostain syystä onkin vähän ankeahkoa. Ystäväni sanoi, että ei ollut koskaan syönyt mitään niin herkullista. Ehkä sanoi sen kohteliaisuuttaan, mutta uskoisin kuitenkin, että tarkoitti, mitä sanoi. Ja vaikka semifreddo oli työläs monine työvaiheineen, niin se oli kyllä vaivansa arvoinen.
Elämä tuo ja elämä vie. Tällä kertaa elämä vie meitä eri suuntiin. Mutta söimmepä ystävyytemme kunniaksi hitonmoisen illallisen. Vaikka se viimeinen olikin, muistamme varmasti molemmat sen pitkään. Olihan se rakkaudella valmistettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti