Samppanjaa ja loistavaa ruokaa, keskellä viikkoa!

Olin menossa siskoni ja tyttäreni kanssa Stockmannin kahdeksannen kerroksen Fazer Champagne -baariin Ruinart'n tastingiin. Pientä piristystä keskelle työviikkoa, mikäpäs siinä. Ja VR kun kuitenkin pyrkii kaikin tavoin estämään junavuorojen supistamisella kaikenmoisen hauskanpidon, niin siskoni ehdotti, että jäädään samantien Helsinkiin yöksi. Aivan hullu idea, mutta mikäpäs siinäkään! Ja kun kerran jäätiin yöksi, niin pitäähän ihmisen syödäkin ja käydä yömyssyillä. Tottakai! Tervetuloa matkaan mukaan!

Ruinart'n samppanjatalon tuotteet olivat meille entuudestaan tuttuja, mutta aina näissä tapahtumissa oppii jotain uutta. Tilaisuus oli mukavan pieni, meitä oli vain alle 10 osallistujaa ja maahantuojan edustaja todentotta osasi asiansa ja pienessä porukassa oli mukava päästä vaihtamaan ajatuksia ja keskustelemaan meille kaikille mieleisestä aiheesta. Sattumoisin olimme tyttäreni kanssa käyneet tässä samaisessa samppanjabaarissa lasillisella vain muutamaa päivää aikaisemmin ja valitsimme silloinkin Ruinart'a. Tällä kertaa lähestyimme kuitenkin asiaa aivan uudelta kulmalta.....

Ensimmäisen, aisteja herättelevän, lasillisen jälkeen saimme eteemme tuoksupulloja ja listan eri aromeista, joita pulloista löytyisi. Vaihtoehtoja oli rutkasti enemmän, mitä pieniä pulloja. 

Paperiliuskaa kastettiin numeroidun pullon nesteeseen ja sitten listalta yritettiin löytää/arvata, mistä oli kyse. Olipa hauskaa! Sait tutusta tuoksusta kiinni, olit aivan varma, mikä se on, mutta et pystynyt sitä sanomaan...... Nyt sentään oli lista, jolta valita, mutta silti todella haasteellista.

Tuoksutunnistuksen jälkeen sovelsimme opittua käytäntöön ja yritimme nimetä myös laseista löytyviä elementtejä. Maisteltujen samppanjoiden lisäksi saimme vielä pienet herkkupalatkin. Mukava hetki, mukava paikka. 

Illallispaikaksi olin valinnut pikkuruisen Workshop Delicatessen -ravintolan, Punavuoresta, Kankurinkadulta, aivan työpaikkani naapurustosta. Viehättävä, mukavan rouheasti sisustettu, herkullista ruokaa tarjoava ravintola, jossa myös viinitietämys oli kohdillaan. Suosittelen! Ja mitäkö sitten söimme.......

(EDIT: ravintola on lopettanut toimintansa jossain vaiheessa alkuvuodesta 2017. Harmillista.)

Oma alkuruokani oli maksapasteijatoast, pikkelöityä retiisiä ja chiliöljyä (8 €). Sisareni ihmetteli valintaani, koska lähtökohtaisesti inhoan kaikkea pikkelöityä, mutta nyt vaan söin nopeasti ne osuudet ja keskityin herkulliseen maksapasteijaan, jossa oli kaikki kohdillaan!

Sisareni alkuruoka puolestaan oli kukkakaalia. Paahdettua kukkakaalia, vuohenjuustoa ja rusinaa (9 €). Heh, siskoni inhoaa rusinoita, enkä nyt muista, miten hän pärjäsi näiden kanssa. Ainakin lautanen oli tyhjä.......

Pääruuaksi valitsin Tortiglioni pastaa, kantarelleja, karamellisipulia ja Montasio -juustoa (16 €).

Siskon lautaselta puolestaan löytyi paistettua nieriää, fenkolia, porkkanaa, rakuunaa ja hapankermaa (23 €). Jokainen annos oli herkullinen ja suositellut viinit sopivat niille täydellisesti. Hintataso oli myös kohtuullinen, joten kaikenkaikkiaan en voi muuta kuin lämpimästi suositella tätä viehkoa ravintolaa. Kokonaislasku tasattiin puoliksi ja osuuteni näin oli 48,20 €. Hinta-laatusuhde siis kerrassaan oivallinen. To go -listalleni on lisätty myös samojen omistajien vastikään Kampin kauppakeskuksen viidennen kerroksen Kortteli -ravintolakeskittymään avaama italialainen Trattoria Bastardo.

Yömyssyille päädyimme legendaariseen Salveen, joka joutui häädetyksi perinteiseltä paikaltaan ja on nyt uusissa tiloissa. On sanottava, että merimieskapakan tunnelma on nyt kadonnut. Ehkä iäksi. Ei tunnelma siirry rekvisiittaa paikasta toiseen siirtämällä. Sääli.

Yövyimme Original Sokos Hotel Albertissa, Albertinkadulla, koska siskoni sai sieltä huoneen erittäin edullisella hinnalla. Huone oli ihan perussiisti, ei siinä ollut mitään moitittavaa. Pienihän se oli, mutta olimme kuitenkin tulleet tänne vain nukkumaan, emme aikaa viettämään.

Parasta huoneessa oli kuitenkin se, että sen ikkunasta näkyi tyttäreni perheen kodin ikkunat ja niinpä aamulla heiluttelimme toisillemme hyvän huomenen toivotukset :)

Toki istahdimme hetkeksi illalla myös hotellin aulabaariin. Baarissa oli parhaimmillaan viisi ihmistä tiskin takana,  mutta ilmeisesti kenenkään toimenkuvaan ei kuulunut pöytien siistiminen asiakkaiden jäljiltä.

Oikeasti jokaisessa pöydässä oli pulloja ja likaisia astioita, eikä kukaan tehnyt mitään. Hyvä, ettei alettu itse siivoamaan :) Harmillista, sinänsä viihtyisä paikka mukavine sohvineen.

Yö nukuttiin hyvin ja aamiaisen jälkeen tuntui hassulta kävellä vain parin korttelin verran toimistolle reilun tunnin matkustamisen sijaan. Tältäkö tuntuisi asua Helsingissä?