Tuttu, jokasyksyinen Viini & Ruoka -tapahtuma Messukeskuksessa oli hivenen muuttanut muotoaan. Ensinnäkin tapahtuman nimestä oli pudonnut pois "hyvä elämä", mutta ehkä kuitenkin se merkittävin muutos oli, että koko tapahtuma-alue oli nyt anniskelualuetta, joten sait aivan luvan kanssa kuljeskella lasin kanssa myös ruokapisteillä. Hyvä parannus, kiitos siitä.
Yleensä olemme siskoni kanssa suunnistaneet ko. tapahtumaan lauantaina aamusta ja tungoksia välttäen edenneet ns. vastavirtaan eli olemme aloittaneet viineistä ja siirtyneet sitten ruokapuolelle. Ja aivan viimeiseksi piipahtaneet samaan aikaan käynnissä oleville kirjamessuille, jos aikaa on jäänyt. Yleensä ei oikein ole jäänyt. Tänä vuonna siskontyttären 18-vuotisjuhlinta sekoitti pasmojamme sen verran, että messuilumme siirtyi sunnuntaille. Toisaalta messu sopiikin pyhäpäivään! Luulen, että jatkossakin toimimme näin, sillä suomalaisen, luterilaisen kasvatuksen tulos on se, että ei ihmiset pyhäpäivänä kirkonmenojen aikaan missään viinimessuilla notku! En tiedä, missä ovat, mutta me nautimme, kun saimme rauhassa (viinilasi kädessä) kuljeskella pitkin ja poikin, ihmettelemässä ja maistelemassa.
Ainoa kritiikki, minkä annan, liittyy maistelulipukkeisiin. Myynnissä oli sekä juoma- että ruokalipukkeita, kummatkin samanarvoisia. En ymmärrä, miksi ne piti olla erilaisia? Jos ostit vaikkapa 4 ruokalipuketta ja niillä 3 lipukkeen annoksen, niin sitten jäi ärsyttävästi yksi lipuke, jolla ei saanut mitään. Juomapuolella tätä katastrofitilannetta eli käyttämättömän lipukkeen ongelmaa ei pääse syntymään, sillä yhdellä lipukkeella saa aina jotakin kurkunkostuketta. Vaikkapa sitten vain puolikkaan 2 lipukkeen annoksesta.....Toivon, että tähän asiaan tulee muutos ensi vuonna.
Messuilla on tarjolla vaikka jos sun mitä, siis kaiken syötävän ja juotavan ohella. Viinipullonkorkkeja tulee itsekin kerättyä sillä ajatuksella, että vielä minä niistä jotain kivaa keksin. No, en ole keksinyt kuin joulukuusen, johon askarteluohjeen löydät täältä, klik. Tässä kuvassa olisi vinkkiä muistitaulun tekoon. Tai korviksien. Tosin tuollaisia korviksia en ikimaailmassa itselleni ripustaisi.
Ja olipa tarjolla myös tämmöistä! Ööö, en ymmärrä, kuka näitä Suomessa ostaa. Paitsi vitsillä. Saatan tietysti olla väärässä.... Diana-rukalla rahastus vaan jatkuu!
Yleensä aina aloitamme messumaistelut kuplivalla. Voitte vaan arvata, että pettymys oli valtaisa, kun näimme tämän Champagne Barin. Viis siitä, vaikka tarjolla oli Suomen laajin samppanjavalikoima (lähes 30 erilaista), me emme maistaneet yhtäkään. Osaston ilme oli harvinaisen luontaantyöntävä ja tuhruinen. Harmillista.
Seuraavaksi muutamat maistiaiset päivän annista. Olihan siellä kuitenkin yli 600 viiniä tarjolla!
Kuohuva Bernard-Massard Millésimé Brut 2013 (19,99 €). Pinot Blanc ja Riesling, 50/50. Erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, hedelmäinen, kevyen greippinen, briossinen. Perinteisellä menetelmällä (ns. samppanjamenetelmällä) valmistettu vuoksikertakuohuviini Luxemburgista. Taattua Bernard-Massard -tuotantoa, jonka tuotteet ovat aiemminkin miellyttäneet, siispä myös tämä. Suosittelen! Bernard-Massard on lähes 100 vuotias perheyritys ja Luxemburgin ruhtinasperheen virallinen hovitoimittaja. Tärkeä tieto!
Running Duck Cabernet Sauvignon 2016 (11,50 €) Etelä-Afrikasta. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen, mausteinen. Ilmeisesti olen tästä pitänyt, kun kortti on mukaan otettu, mutta mitään kommentteja en ole muistiin kirjannut. Aikaisempi vuosikerta on saanut kunniamaininnan Vuoden Viinit -kisassa, joten pitäähän tämä uudelleen maistaa!
Barón de Ley Reserva 2012 (16,60 €) Espanjan Riojasta, 100% Tempranillo. Täyteläinen, tanniininen, tumman marjainen, luumuinen, kevyen vaniljainen, hennon nahkainen, tamminen. Ei mitään lisättävää. Tämän viinin kohdalla TODELLAKIN on selvää, miksi muistilappu on tarttunut mukaan.
Tämä espanjalainen "viiniperhe" on jo jonkinaikaa tuntunut kiinnostavalta, sillä onhan "poikaviini" (Matsu El Picaro, 9,99 €) tuttu mökkiseuralaiseni jo muutaman kesän ajalta. Nyt päätimme maistaa keski-ikäistä. Ja hivenen petyimme....
Matsu El Recio 2013 (18,94 €), 100% Tempranillo, Toron alueelta, Duero-joen laaksosta. Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, karpaloinen, mausteinen, tamminen, lämmin. Kuvauksesta päätellen kaiken piti olla kohdallaan, mutta ei. Jotain jäi puuttumaan. Mietin, annanko keski-ikäiselle uuden mahdollisuuden, vai siirrynkö seuraavaksi vanhaan mieheen? Matsu El Viejoon (32,90 €). Siinäpä sitä on miettimistä!
Maahantuoja Norexin sivuilta voi lukea lisää, klik, mutta etiketin viininviljelijän ikä kuvaa viinin luonnetta, kypsytystä, kehittyneisyyttä sekä myös viinin köynnösten ikää. El Picaro = Kloppi, El Recio = äijä ja El Viejo = Ukko. Jälleen hyödyllinen knoppitieto!
Siskoni suosikkeihin nousi tämä etelä-afrikkalainen KWV The Mentors Pinotage 2013 (29,90 €). Täyteläinen, tanniininen, boysenmarjainen, tumman kirsikkainen, kevyen suklainen, mausteinen, tasapainoinen. Viini -lehti on antanut juomalle neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen), mutta moittii kalliiksi. Ruokasuosituksena grillattua karitsankareeta, klik, mikä varmasti onkin, jos ei täydellinen, niin ainakin lähes, makupari tälle viinille.
KWV:lta maistelimme enemmänkin...... KWV Classic Collection Cape Tawny (13,90 €), rypäleinä Tinta Barocca, Cinsaut ja Souzão. Punaruskea, makea, taatelinen, aprikoosinen, kevyen appelsiininkuorinen, maitosuklainen, hennon mantelinen jälkiruokaviini. Nam! Viini -lehti täräyttää tälle herkulle täydet viisi tähteä (=tyylikäs huippuviini) ja kehuu vielä LöYDöKSI!
Ja viimeinen KWV:n pisteessä oli KWV Cathedral Cellar Triptych 2013 (17,89 €), joka oli minulle entuudestaan tuttu, mutta jota aina silloin tällöin haluan maistaa uudelleen. Toisaalta nyt, kun katson tuota hintaa, ihmettelen, että miksi maistella vain satunnaisesti, kun voisi hankkia pullon myös omaan kaappiin. Hmmm, tämähän on nykyään Alkon verkkokaupan ansiosta huomattavasti helpompaa näiden tilausvalikoman viinien suhteen, mitä aikaisemmin. Siispä tilausta rustaamaan! Täyteläinen, tanniininen, marjainen, tamminen ja aromikas viini, jonka Alko luokittelee osastolle Roteva&Voimakas.
Kuten huomaat, hyvin punaviinipainotteisesti olimme reissuun lähteneet. Ja linja piti! On myönnettävä, että tämä kuvan Giuseppe Campagnola Valpolicella Ripasso 2014 ( 16,98 €) Italian Venetosta valikoitui maistoon puhtaasti vain kauniin etiketin ja pullon ansioista. Mutta myös maku oli mieleemme. Rypäleinä Corvina, Rondinella ja Molinara. Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, luumuinen, hennon nahkainen, mausteinen, kevyen tamminen. Alkon luokituksen mukaisesti Vivahteikas&kehittynyt. Viini -lehti antaa neljä tähteä (=harmoninen, laadultaan erinomainen). Eli hyvä veto ihan vaan etiketin perusteella!
Perjantaipullohintaluokasta löytyy chileäinen Cono Sur Reserva Especial Cabernet Sauvignon 2015 (10,98 €). Nimestään huolimatta ei kuitenkaan mikään lajikeviini, vaan Cabernet Sauvignonin lisäksi sekoitteesta löytyy myös Syrah, Carmenère, Malbec ja Merlot. Täyteläinen, tanniininen, mustaherukkainen, kirsikkainen, mustapippurinen, mausteinen, lämmin. Viini -lehdeltä kolme tähteä (=laadukas ja hyvin tehty) sekä myös arvio siitä, että vaikka viini on nyt valmis juotavaksi, niin siinä on kehittymispotentiaalia.
Tässä on oiva esimerkki kokeilemisen arvoisesta viiniperheestä. Maistoimme tosin vain yhden, mutta minkä? Näemmä hataratkin muistiinpanot hakkaisivat vielä hataramman muistin!
Tarjolla oli myös ruokaa, peräti 60 erilaista katuruoka-annosta, joista me päädyimme Fisu & Ranet kiskalle syömään, yllätys yllätys, herkulliset fisut&ranet. Katuruokatarjonnan parhaimmistoa ehdottomasti.
Ja kun olimme syöneet, jaksoimme taas maistella viinejä. Nyt luentosalin puolella sommelier Antti Uusitalon vetämässä tastingissä "Mitä Reilu kauppa tarkoittaa ja miltä se viinissä maistuu?".
Ensimmäinen Reilun kaupan viini on rantautunut Suomeen 2004. Suomessa näiden viinien hinta on kympin pintaan, suurin osa tarjolla olevista viineistä on punaisia ja tulevat Etelä-Afrikasta. Siellä tuotetaankin perätäi 2/3 kaikista maailman Fairtrade -viineistä. Muita Reilun kaupan maita ovat esim. Argentiina ja Chile. Maistoimme neljä viiniä, kaksi valkoista ja kaksi punaista, kaikki Etelä-Afrikasta.
Ensimmäiset viiniköynnökset on istutettu 1655 Etelä-Afrikan lounaiskärkeen, Kapkaupungin viereen. Nykyään siellä on noin 60 viinialuetta, joista rannikolla sijaitsevat tuottavat raikkaita valkoviinejä ja kuohuviinejä ja sisämaassa olevat rehevän hedelmäisiä punaviinejä. Siispä maistamaan!
En olisi ikipäivänä uskonut, että piirrän tastingmuistiinpanoissani vienon hymynaaman tämän viinin kohdalle, mutta niin vain kävi. Thandi Sauvignon Blanc 2016 (5,49 €) on kuiva, hapokas, limettinen, viherherukkainen, yrttinen. Virkeän raikas, oli yleismääritelmämme. Tuoksu on tyypillistä Sauvignon Blancia, mutta maku ei ollut niin hyökkäävän herukkainen, mitä pelkäsin. Oiva juoma kala- ja äyriäisruuille, ravuille ja vuohenjuustolle. Thandin tila on perustettu 1995 ja vuonna 2003 sille myönnettiin ensimmäisenä maailmassa Reilun kaupan sertifikaatti. Tilalla asuu ja työskentelee 250 perhettä. Viini -lehti antaa tälle juomalle kaksi tähteä (=sopusuhtainen kokonaisuus), mutta käsittämättömästi moittii liian kalliiksi. Siis mitä? Hinta on nyt 5,49 €, jos siitä pitäisi eurokin höylätä pois, niin mielestäni puhuisimme silloin Epäreilun kaupan viinistä.
Sauvignon Blancilla jatkettiin, mutta muistiinpanojen naama meni omani ohella tyystin väärinpäin. Litran kartonkitölkissä myytävä Frisky Zebras Sensuous Sauvignon Blanc (8,98 €) ei todellakaan sykähdyttänyt. Kuiva, keskihapokas, kypsän sitruksinen, päärynäinen, hennon yrttinen. Tämä
Sitten punaisiin. Sustainable Shiraz Organic 2015 (9,80 €) on täyteläinen, keskitanniininen, karhunvatukkainen, tummankirsikkainen, mausteinen ja kevyen pippurinen. Grillatuille, mausteisille ruuille. Mutkaton ja helpohko. Olin kirjoittanut, että ihan ok, tuskin ostan. Jotta näin. Viini -lehdeltä kaksi tähteä (=sopusuhtainen kokonaisuus).
Vuorossa viimeinen viini, jolla on kovin ihastuttava nimi! Place in the Sun Cabernet Sauvignon Shiraz 2015 (4,98 € / 0,375 l, ei saatavilla normaalikokoisessa pullossa) on täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, luumuinen, mausteinen ja hennon mokkainen. Yleispätevä lihaviini, joka sopii myös ruokaisalle pastalle. Hymyilytti muistiinpanoissa. Pieni pullo pieneen punaviinin tuskaan. Aurinko säteilee tyylikkäässä etiketissäkin. Viini -lehdeltä myös tälle kaksi tähteä (=sopusuhtainen kokonaisuus).
Se viineistä. Näistä tapahtumista jää aina paljon ammennettavaa myös tuleviin kokkailuihin tai jopa retkiin. Visusti on pistetty talteen Happyhamsterin loppumattomiin tärkeidenasioidenkasoihin vaikkapa nuo kuvassa olevat reseptivihkoset viinivinkkeineen kuin osoitelistaus Etelä-Pohjanmaan ruokaretkikohteista. Jos vaikka ajelisi Seinäjoelle tulevana suvena, siellähän näyttää olevan vaikka mitä mielenkiintoista!
Se näistä messuista. Vitsinä vielä otettiin mukaan Torresin avaimenperät, mutta ne taitavat päätyä käytön sijaan kiertoon. Ensi vuonna taas uudet messuilut. Pyhäpäivänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti