lauantai 13. huhtikuuta 2019

Jotain uutta, jotain vanhaa

Talousväen karonkka, tilinpäätösillallinen tai paremminkin myöhäinen lounas vietettiin jälleen perinteiseen tapaan blinien äärellä. Mutta pitäähän aina myös kokea vähän jotain uutta......


Helsingin uusin viiden tähden hotelli St. George avattiin Yrjönkadulle, Vanhan kirkkopuiston kohdalle toukokuussa 2018 ja se on Kämp Collection Hotels -ketjun kymmenes hotelli pääkaupunkiseudulla. Tähän asti Hotel Kämp on ollut se pääkaupungin luksushotellien ykkönen, jossa yöpyvät niin valtiovieraat, kuin rokkitähdetkin, mutta St. Georgesta se saa varteenotettavan kilpailijan. Siispä sinne, ei yöpymään, vaan drinkille!


Wintergarden päähuoneen baareineen ja erillisine kabinetteineen sijaitsee hotellin sisäpihalla, lasikaton suojassa. Wintergardeniin saavuttaessa huomio kiinnittyy lasikatosta leijailevaan kuvanveistäjä Pekka Jylhän kuusimetriseen messinkilintuun "Learning to Fly". Muutoinkin hotelli hemmottelee taiteen ja designin ystävää, siellä todellakin kannattaa kulkea silmät ja aistit avoinna, sillä katsottavaa ja ihailtavaa riittää.


Wintergardenin vasemmalla reunalla on kolme viehättävää Nooks -kabinettia, jotka ovat täydellisiä siihen hetkeen, kun kaipaat tapaamiselle kauniin ja rauhallisen miljöön. Eikä niin tarvitse edes ketään tavatakaan, sillä kuulin tyttäreni käyneen täällä tekemässä ihan itsekseen töitäkin. Voisin itsekin kuvitella vallan mainiosti inspiroituvani kirjoittamiseen juuri tämänkaltaisessa ympäristössä. Vaikka onhan nyt tämä kotisohvakin kirjastohuoneessani vallan mainio paikka!



Löysimme mieluisaa juotavaa drinkkilistalta ja näin miellyttävissä merkeissä virittäydyimme tunnelmasta toiseen, hektisestä työpäivästä kohti juhlahetkeä.


Wintergardenin sisustuksesta vielä muutama kuva. Yksityiskohtia on niin valtavat määrät, että mahdoton on kuvata kaikkia, ne pitää vaan yksinkertaisesti käydä itse kokemassa.


Finnish Design Shopilla on erityinen St. George Collection, jonka valikoimista löytyy hotellin sisustuksessa käytettyjä huonekaluja ja valaisimia. Kuvassa näkyvän Artekin valaisimen oliivinvihreä väri on peräisin Alvar Aallon studiolta löytyneestä vanhasta lattiavalaisimesta. Artekin seinävalaisimen voit hankkia tässä upeassa erikoisvärissä joko Artekin myymälästä tai Finnish Desing Shopista.


Erikoismaininnan ansaitsee myös tämä värikäs, huikeita yksityiskohtia sisältävä tapetti, jonka on suunnitellut suomalainen, kansainvälisesti arvostettu kuvittaja Klaus Haapaniemi. Taiteilijan kädenjälki saattaa meille monelle olla entuudestaan tuttu myös Iittalan Taika -astiasarjan kuvituksesta.


Drinkkien siivittämänä oli hyvä siirtyä pääkohteeseen eli Lasipalatsin blinien äärelle. Bliniviikot ovat tältä erää jälleen ohitse, mutta seuraavalla kaudella kannattaa pitää mielessä se, että Lasipalatsi tarjoaa kaupungin parhaat blinit. Piste. Me, jos ketkä, olemme vuosien aikana erinäisten blinipöytien äärellä vierailleet, mutta tänne palaamme aina uudelleen ja uudelleen.


Kello 15 ravintola oli mukavan rauhaisa, lounastajat olivat jo lähteneet, eikä päivällisaika vielä ollut käsillä. Lasipalatsiin liittyy osaltani paljon muistoja, monia hauskoja ja herkullisia hetkiä työhön liittyvien ihmisten kanssa. Muulloinkin kuin bliniaikaan!


Alkumaljoja kilistelimme Collect Art Deco -samppanjalla (Alkon hinta 46,79 €), mutta myös tällä alkoholittomalla vaihtoehdolla, joka osoittautui varsin mallikkaaksi. Ranskalainen Richard Juhlin Non-alcoholic Sparkling Blanc de Blancs löytyy myös Alkon valikoimista (12,90 €). Vaaleankeltainen, puolikuiva, keskihapokas, sitruksinen, keltaluumuinen, hennon persikkainen, kevyen mantelinen.


Tuttu setti, syö niin paljon, kuin jaksat. Kuusi lisuketta (30 €). Taattua laatua, niin herkkua, että ei mitään rajaa. Mitä nyt vatsa hieman rajoitti, puolitoista bliniä oli se sopiva määrä.


Viininä blinien kanssa Domaine Schlumberger Riesling Les Princes Abbés 2017 (Alko 20,79 €) Ranskan Alsacesta. Kuiva, erittäin hapokas, hedelmäinen, yrttinen, aromikas.


Pöydässämme nautittiin kahta erilaista jälkiruokaa, tässä niistä ensimmäinen. Tyrnisorbet kuohuviinillä (12 €) jakoi mielipiteet voimakkaasti. Ja on kyllä myönnettävä, että ilmeisesti tyrnistä tuli tuoksu, joka toi muutamallekin mieleen jotain ei niin miellyttävää. Yksi meistä piteli nenästä kiinni ja joi kuohuviinin, toinen taas sotkotti ainesosat yhteen, jolloin tuoksu ei enää tuntunut niin voimakkaalta. Että semmoinen sorbetti! Kaunishan se kyllä oli ja näyttävästi tarjoiltu.



Oma valintani oli lakritsikakkua, ananassorbettia ja fenkolia (10 €). Kuten usein aikaisemminkin, valintaan vaikutti se, että yhdistelmä tuntui jollain oudolla tavalla kiinnostavalta. Ja onhan tämä myös kiinnostavan näköinen! Fenkolin lisäksi lautasella oli myös tilliä. Harvoinpa sitä tilliä jälkiruuasta löytyy! Rohkeus kannattti, pidin tästä annoksesta kovasti.


Ja eihän ne mitkään pirskeet ole, jos ei mennä jatkoille. Osa lähti kotiin ja osa päätyi Sociksen baariin.


Tämä on myös yksi suosikkipaikoistani, joka vähän tuppaa unohtumaan. Rauhallista ja kaunista, mutta ikävä kyllä juuri tänä iltana ilmassa oli myös hienoinen viemärin tuoksahdus! Toivottavasti kyseessä oli ohimenevä vanhan talon ongelma. Päätimme olla välittämättä siitä......



Listalta löytyi ginipohjaisia drinkkejä, jotka oli sovitettu sopimaan yhteen suklaan kanssa. Tässä Napue Negroni (12,50 €). Nam.


Kaikki hauska loppuu aikanaan ja tietysti oli syytäkin loppua, koska seuraava päivä oli työpäivä. Melkoinen tason pudotus tosin oli käsillä junan ravintolavaunussa...... Mutta eihän se elo nyt pelkkää ruusuilla tanssimista olekaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti