En ole oikein koskaan ollut mikään varsinainen festari-ihminen. En ole nuorenakaan kiertänyt rokkifestareita tai myöhemmin Pori Jazzeja sun muita. Ja voiko Iskelmä-tapahtumia oikein edes kutsua festareiksi? IskelmäKesä Lahti tuli kuitenkin tsekattua tänä kesänä, siitä voit lukea täältä, klik.
Vähän itsenikin yllättäen kiinnostuin, kun jo talvella ystäväni pyysi minua seurakseen Tammerfestiin. Innostuimme järjestämään oikein koko viikonlopun tapahtuman, hankimme liput, varasimme hotellin ja vielä kesäteatteriinkin liput ja pöydän illalliselle. Kun kerran mennään, niin mennään kunnolla.
Hotelli
Varasin meille majoituksen Lapland Hotels Tampereelta (vai Tampereesta? Miten tämä taivutetaan oikein?) ja ihastuimme ikihyviksi.
Hotellin sijainti on loistava, aivan Tampere-talon vieressä ja rautatieasemaltakin lyhyt matka. Sekä huoneiden, että yleisten tilojen sisustus hiveli silmääni. Lappi oli läsnä, mutta hillityn tyylikkäästi.
Aamiainen hipoi täydellisyyttä ja myös aamiaishuone oli huikea! Monipuolisesta tarjonnasta ei puuttunut mitään. Löytyi mustat makkarat ja smoothiet, toiveiden mukaisesti täytettyä munakasta unohtamatta. Tarkkasilmäinen henkilökunta opasti vieraat vapaisiin pöytiin ja kahvikannut tuotiin viipymättä. Ilo ja tekemisen meininki huokuivat, tarjoilupöytiä täydentävä työntekijä jopa hyräili työtä tehdessään! Mahtava paikka, haluan ehdottomasti yöpyä täällä myös seuraavilla Tampereen reissuillani.
Viikinsaari
Kesäteatteri ja päivällinen Viikinsaaressa, leppoisa laivamatka, Miljoonasateen musiikkia, hyvää ruokaa. Mikään ei voisi mennä pieleen. Eihän?
Parinkymmenen minuutin laivamatka täydellisen sinisen taivaan alla oli juuri niin leppoisa ja helteisen aurinkoinen, mitä olin odottanutkin.
Viikinsaari oli minulle entuudestaan tuntematon paikka ja yllätyinkin, kun kuulin ravintolan olevan perustettu vuonna 1866! Tampereen vanhimmalla kesäravintolalla on huikeat perinteet ja historian havinan lähes kuulee. Lisää ravintolan historiasta voit lukea täältä, klik.
Sisustus kolahti minuun ihan täysillä. Vanhaa tyyliä, hivenen rosoa ja menneen maailman romantiikkaa. Aivan täydellistä!
Ravintola panostaa kotimaisiin raaka-aineisiin ja paikallisten tuottajien tuotteisiin. Alkuruokana nautinkin Ahlmanin fetaisaa tomaatin ja lipstikkajogurtin kera tai vetaa, kuten kuitissa luki. Tamperelaisen Ahlmanin tilameijerin tuotteita voit käydä hankkimassa suoraan tilan omasta puodista, josta löytyy myös oman leipomon lämpimäisiä sekä muiden paikallisten pientuottajien tuotteita.
Pääruokana päivän kala, joka tällä kertaa oli paistettua kuhaa. Jälkiruokaan saakka emme ennen kesäteatterinäytöstä ehtineet, mutta epäilemättä myös se olisi ollut herkullista. Lasillinen Delot samppanjaa, 2 ruokalajia sekä puolikas La Chablisienne -pullosta maksoivat yhteensä tasan 75 euroa.
Kesäteatteri oli meille valtaisa pettymys. Lähdimme väliajalla pois, koska emme vaan kertakaikkiaan jaksaneet ymmärtää sitä kaahotusta. Kuulin kyllä jälkeenpäin, että meno olisi väliajan jälkeen parantunut, mutta me olimme siinä vaiheessa jo matkalla takaisin keskustaan lähes tyhjällä laivalla.
Paluumatkalla näimme vilahduksen Juha Tapion esiintymisestä jo käynnissä olevan Tammerfestin lavalta. Rannat ja sillat olivat täynnä ihmisiä, jotka nauttivat niin auringosta, kuin musiikistakin.
Jälkiruoka kun jäi väliin, nautimme sen nestemäisenä Champagne Bar Santén terassilla. Tämä on Tampereella ehdoton paikka samppanjan ja laatuviinien ystäville. Ja sitten ajoissa nukkumaan, keräämään voimia seuraavan päivän festarointiin! Tunsimme itsemme hivenen mummoiksi ja sitähän minä tietysti olenkin.....
Tammerfestin lauantai
Aamupäiväisen Tammelan torin kirppiskierroksen jälkeen siirryimmekin hiljaksiin varsinaiselle festarialueelle tuhansien muiden kera. Ihan VIP-liput olimme ystäväni ohjeistuksen mukaan hankkineet ja vaikka hinta hivenen kirvelikin, niin totesin sen olleen hyvä päätös.
VIP -alueella oli suht väljää ja onnistuimme saamaan oman pöydän, jota pidimmekin tukikohtana koko illan ajan. Pienen kävelykierroksen tein festarialueella ja totesin, että tungos oli kyllä valtaisa, kuten kuvasta näkyy. Minä en ainakaan olisi jaksanut paahtavassa helteessä seistä kentällä kovin pitkään. Nyt me ikäihmiset saimme istua, kun siltä tuntui ja näimme koko ajan, mitä lavalla tapahtui.
Suurin yllätys ja vieläpä positiivinen sellainen oli minulle VIP-alueen ruokatarjonta. Sehän oli aivan huikea! Ennakkokäsitykseni romuttui välittömästi herkkuja notkuvien noutopöytien äärellä. Enää lipun hintakaan ei tuntunut niin pahalta. Ruualla saa kyllä meikäläisen tyytyväiseksi!
Illan kaikki esiintyjät olivat mieleisiäni. Anna Puu, Tuure Kilpeläinen, Lauri Tähkä, Vesta, Vesala, J Karjalainen, mutta kuvan tähän ansaitsee the one and only, Popeda ja Pate Mustajärvi. Pitkä kuuma kesä kaikui korvissa vielä pitkään!
Loppuun vielä pari mieluista kuvaa rautatieaseman tunnelista, jossa oli esillä Tampereen seudun työväenopiston valokuvauksen syventävän jatkokurssin kurssilaisten otoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti