Tocaa suositeltiin minulle jo yli vuosi sitten, ennen kuin koko ravintolaa oli edes avattu! Ja nyt vasta sain aikaiseksi varata pöydän minulle ja kahdelle ystävälleni. Sehän ei ollut ihan mikään läpihuutojuttu, koska ravintolassa on vain kolmisenkymmentä paikkaa ja suosio huipussaan. Lopulta onnistuin saamaan klo 17 kattaukseen torstai-illalle pöydän. Sehän tuntui lottovoitolta! Ravintola on niittänyt kiittäviä arvosteluja heti avaamisestaan alkaen, jopa Helsingin Sanomien Nyt-liite mennä tärskäytti antamaan ravintolalle täydet 5 pistettä.
Pikkuruinen ravintola sijaitsee Unioninkadulla hyvinkin huomaamattomasti. Noilla seuduin Unioninkadun pätkällä, joka jää Kasarmitorin ja Etelärannan väliin, on lähinnä toimistoja, eikä siitä tule ohi kuljettua kuin sattumalta. Paikka pitää tietää.
Pidin kovasti paikan rennosta sisustuksesta ja erityisesti aivan loistavasta palvelusta! Kymmenen pistettä siitä. Vieraanvaraista, ystävällistä, huumorintajuista.
Ja kun kolme ystävätärtä aloittavat illallista, niin sehän alkoi kuplilla. Sehän on jo niin selvä asia, että lieneekö ihan turhaa mainitakaan!
Cantina Novelli Millesime Brut Blanc de Blanc, Italian Umbriasta perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini oli täydellinen aloitus. Pullon hinta 49 €, eikä tätä ihanuutta ole saatavilla kuin ravintolamyynnissä.
Ehkä omistajien italialais-suomalaisuudesta johtuen myös viinilista painottui Italian suuntaan, mutta silti siellä oli monta mielenkiintoista uutta tuttavuutta muualtakin. Kannattaa käydä maistelemassa!
Sitten ruokaan. Voit valita joko 3 (45 €) tai 5 (65 €) ruokalajin maistelumenun, menu on sama koko pöytäseurueelle, huomioiden kuitenkin sekä allergiat että muut mieltymykset. Päädyimme kolmeen ruokalajiin ja sille valittuun viinipakettiin (27 €).
Keittiön tervehdyksenä saimme lihakroketit sitruunamajoneesilla. Nam, se oli lupaus tulevasta!
Alkuruuan suhteen tuli pientä hajontaa, joten pöytäämme tuotiin sekä liha- että kala-annokset.
Sokerisuolattu lohi, chilimajoneesia, couscousia, seesaminsiemenkuorrutus, kurkkua, minibasilikaa. Voin jo nyt paljastaa, että mielestäni tämä oli illan paras annos! Kaikki kohdallaan.
Angoven viinitilan syntyhistoria on hauska. Lääkäri William Thomas Angove tuli Australiaan 1886 perustaakseen sinne oman praktiikan ja toi mukanaan viiniköynnöksiä. Näistä istutuksista sitten sain alkunsa viinitila, jota pyörittää tällä hetkellä neljäs ja viides sukupolvi. Ja kyseessä on nykyisin Australian suurin yksityinen viiniyritys. Lisää tuottajasta voit lukea täältä, klik.
Lihanystävän alkuruokana puolestaan oli härkäcarpaccio, rucolaa, rucolapyre, parmesania, merileväkaviaaria, balsamicosiirappia. Tämä oli alkuruoka, jonka olin ajatellut syöväni, mutta sitten päädyinkin loheen. Hauska yksityiskohta oli, että carpaccio oli aseteltu täysin säntilliseen suorakaiteen muotoon. Kaunis annos, jonka vielä jonain päivänä aion minäkin nauttia!
Carpaccion viini oli mielenkiintoinen, kupliva punainen, Cleto Chiarli Vigneto Cialdini, Emilia-Romagnasta, Italiasta. Rypäleenä Lambrusco Grasparossa di Castelvetro. Kuivahkon, raikkaan ja mehevän viinin tuoksumaailma oli hyvin tumman marjaisa. Mustikkaa, vadelmaa ja kirsikkaa. Ja varmaan arvaatkin, että Alkosta tätä ei saa.......
Pääruoka oli meillä kaikilla sama. Possun fileetä, maissipyrettä ja punaviinikastiketta. Muut lisukkeet näkyvätkin kuvassa hyvin. Pyrettä voi näemmä tehdä melkein mistä vaan ja täytyykin sanoa, että tämä illallinen innostaa itseäkin niitä kokeilemaan. Erityisesti tämän annoksen maissipyre sopi lihalle erinomaisesti. Pidän myös annosten selkeydestä. Jokainen raaka-aine on selkeästi esillä. Ja kauniisti!
Viineistä oma henkilökohtainen suosikkini taisi olla possulle valittu etelä-afrikkalainen The Grinder Pinotage. Upea viini, jonka runsaasta ja paahteisesta tuoksusta selkeästi erottui mokka-aromit. Maku myötäili tuoksua erinomaisesti ollen täyteläinen, pehmeän suklainen ja mokkainen. Tätä on pakko saada jostain! Ainakin etiketti on mieleenpainuva, joten tämä on helppo muistaa.
Ja kuten jokainen täydellinen illallinen, niin myös tämä, päättyy jälkiruokaan, joka kruunaa kaiken! Vanilla pannacotta, metsämansikka-minttusorbet, karhunvatukkapyre, mansikkaa, raparperia. Oih!
Ja yllätys, yllätys, jälkiruokaviinin löydät myös Alkosta! Araldica Brachetto d'Acqui Italiasta, makea, keskihapokas, vadelmainen, kirsikkainen, hennon mansikkainen ja ruusuinen kuohuviini on kuin luotu kesään! Alkosta pullo lähtee 11,98 eurolla, joten kannattaa testata. Jälkiruuan kanssa toimi oivallisesti, mutta uskon tämän toimivan hyvin jäähdytettynä myös laiturin nokassa hyvässä seurassa nautittuna.
Kahvin sijaan nautin pitkästä pitkästä aikaa vanhan kunnon Sambucan muutamalla kahvipavulla höystettynä. Onhan sekin tavallaan kahvi...... Miten olikaan hyvää!
Loppulaskuni oli 94,25 euroa sisältäen 3 ruokalajin maistelumenun, viinipaketin, kolmanneksen kuohuviinipullosta sekä sambuca-lasillisen (4,90 €). Haluan tänne ehdottomasti uudelleen heti kesän jälkeen. Seuralaiset voivat jo ilmoittautua!
Tokaksi me sitten menimme niin ikään Unioninkadun varrella sijaitsevan hotelli Havenin baariin lasilliselle. Ja miten olikaan kaunis paikka! En ollut koskaan aikaisemmin käynyt, mutta tämä ohitti viihtyisyydellään Kämpin baarin ihan mennen tullen.
Tosin kauneudella on hintansa, lasillinen tätä punaviiniä maksoi 14,88 € lasilta......Italialainen, täyteläinen, tanniininen, marjainen, mausteinen ja aromikas Le Volte 2012 irtoaa Alkon tilausvalikoimasta kuitenkin 23,50 eurolla. Per pullo...... Mutta olihan tämä kertakaikkisen tyylikäs päätös ihanalle illalle ystävien kera! Vinkkinä myös se, että jos sinä tai läheisesi on kiinnostunut viskeistä, niin Havenin baarissa on kattava valikoima.
Tämä on hyvä lopettaa sanoihin, jotka bongasin Tocan liitutaudulta:
Maistuu ruoka - maistuu viini - hyvä seura - elämä ja rakkaus!
Hienoa, että Tocan suosio on kantanut. Nytin arvio antoi sille lentävän lähdön. En vielä päässyt sinne saakka, mutta toivottavasti saisimme pöydän ennen syksyä.
VastaaPoista