Ensimmäistä kertaa Suomessa ja tarkemmin vielä Turussa, järjestettiin alunperin Reykjavikista lähtöisin oleva hyvän ruuan Food&Fun -festivaali. Yhdeksän ulkomaalaista keittiömestaria ottivat haltuunsa yhdeksän tapahtumassa mukana olleen ravintolan keittiön ja loivat kukin oman neljän ruokalajin menunsa. Tyttärelleni ja minulle jäi enää vain valinnan vaikeus, minne menisimme illalliselle? Pinella, Smör, Karu ja Ludu on aikaisemmin testattu, Kaskis on nyt niin suosionsa huipulla, että pöytää ei saanut. Lopulta meillä oli varaukset sekä Mamiin että E. Ekblomille, kumpikin ennen kokemattomia paikkoja. Viikon verran pähkäilimme ja vertailimme menuja....... Lopulta Ekblomin varaus peruttiin ja päädyimme Mamiin. Mami on toiminut Turussa jo yli seitsemän vuotta, mutta tiemme eivät ole aikaisemmin kohdanneet. Nyt oli se hetki.
Aikaisemmista Turun ravintolakokemuksista voit lukea, kun avaat blogistani välilehden "Ravintoloita", sieltä löytyy listausta kaupungeittain ja ravintolan nimen takaa linkki juttuun.
Mami on yllättävän pieni ravintola, en tiedä, miksi olin kuvitellut sen suuremmaksi. Sisustus oli ainakin minulle mieleinen ja olimme sitä mieltä, että saimme ravintolan parhaan pöydän! Ikkunapöydästä oli kauniit näkymät syksyiseen jokirantaan.
Mami oli saanut vierailevaksi keittiömestarikseen islantilaisen Ylfa Helgadottirin, joka työskentelee keittiömestarina omistamassaan ravintola Koparissa, Reykjavikissa. Kannattaa kurkata tuonne ravintolan sivuille, ihanalta näyttää, niin maisemat, ruuat kuin ravintolakin.
Ja cavalla ilta potkaistiin käyntiin, tietenkin! Codorníu Ecológica löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta hintaan 12,99 euroa. Erittäin kuiva, erittäin hapokas, sitruksinen, hedelmäinen, paahteinen, oikein kelpo cava.
Ensimmäiseksi saimme keittiön tervehdyksen ruokahalua herättelemään.
Sinihomejuustokreemin päällä lehtikaalisipsi sekä bataatti- ja raitajuurilastut. Tosin raitajuuri on tässä ihan tyystin näkymättömissä. Lisänä vielä muikunmätiä persiljaöljyssä. Tämän annoksen viesti tulevasta oli sellainen, että emme olisi malttaneet odottaa!
Ensimmäisenä alkuruokana meille tarjoiltiin pippuroitua tonnikalatatakia, lisukkeena salottidressingiä sekä friteerattuja valkosipulilastuja. Annos oli kaunis ja maukas, tosin meidän makuumme ehkä hivenen liian pippurinen. Valkosipulilastuihin rakastuimme! Ruualle viiniksi valittu saksalainen rose, Toni Jost Spätburgunder Rosé 2012, pyöristi pippurisuuden yllättävällä tavalla.
Toinen alkuruoka sitten jo hiljensi meidät ja ettei vaan olisi vähän onnenkyyneltäkin ollut tuloillaan...... Kissakalaan en haluaisi uimareissulla törmätä, mutta lautasella tämä annos oli jotain aivan käsittämättömän maukasta. Kalan päällä kikhernepyree, paahdettua palsternakkaa, savoijinkaalista leikatut pyörylät, joilla vielä sinapinsiemeniä, Kaikki tämä aseteltuna basilika-voikastikkeen päälle. Viininä bourgognelainen chardonnay, Domaine Doudet Naudin Vicomte Recolté 2012, joka löytyy myös ravintolan vakioviinilistalta hintaan 64 € per pullo.
Pääruuan saapuessa oli ravintolan valaistus jo sen verran hämärä, että myös kuvat ovat hivenen hämäriä...... Vältän salaman käyttöä, joten hämärässä mennään, ei voi mitään. Härkää kahdella tavalla huumasi jo pöytään tuodessa tuoksullaan. Eikä ihan heti huomaa, mikä se toinen tapa on! Härän marmorifilee on tuossa kauniin roseena ja sitten yllättäen kroketin sisältä löytyi se toinen tapa eli ylikypsää härän poskea. Kaiken kaverina majoneesissa pyöriteltyjä perunoita, parsakaalicouscousta, parsakaalin ydintä siivu sekä portviinistä ja lihan paistoliemessä tehty kastike. Onnesta pyörtyminen oli lähellä! Olen niin tyytyväinen, että tyttäreni jakaa kanssani tämä hurmahenkisen suhteen ruokaan! Viiniksi tälle annokselle oli valittu oivallisesti espanjalainen punaviini, Genio Roble Monastrel 2013, rypäleinä Garnacha, Monastrell ja Syrah. Kypsää hedelmää, tuoretta tammea, hentoa vaniljaisuutta, yrttejä. Ihan huippu!
Suomessa tämä viiniherkku on vain ravintolamyynnissä, mutta ehkä etiketti jää näkömuistiin ja onnistut bongaamaan viinin vaikkapa Espanjan reissulta.
Ja kuten aina sanon, täydellisen illallisen kruunaa täydellinen jälkiruoka viineineen. Aina se ei onnistu, mutta tällä kerralla kyllä. Tyttäreni vielä seuraavanakin päivänä kaiholla muisteli tätä annosta. Oikealla oleva pallura on karallimellisoitua valkosuklaa-juustokakkua ja vasemmalla samanmuotoinen valkoinen puolestaan Skyr-sorbettia. Kaiken yllä valkosuklaalunta ja alla vadelmaa sekä kastikkeena, että pakastekuivattuina marjoina. Makunautinnon viimeisteli jälkiruokaviini, joka oli chileläistä makeaa rieslingiä Casas del Bosque Late Harvest Riesling. Setti, joka todellakin toimi!
Aikaa illalliseemme ei kulunut kuin 1,5 tuntia, vaikka ennen jälkiruokaa pidimme ihan reilun tauon. Koska ravintolassa oli tarjolla vain tämä yksi ja ainoa menu, niin annoksia ei tarvinnut odotella. Ja palvelu, se oli tässä ravintolassa aivan ensiluokkaista, kiitos siitä!
Neljän ruokalajin (tai oikeastaan viiden, sillä keittiön tervehdys oli mielestämme ihan annokseksi laskettava) menu maksoi 48 euroa ja viinipaketti 28 €. Cava-lasillinen oli 6 €, joten kokonaislasku per ruokailija oli 82 euroa. Illallisen laatuun nähden pidän hintaa kohtuullisena, viinipaketin hintaa jopa edullisena.
Food&Fun -tapahtuma on ollut menestys. Mukana olleiden ravintoloiden kattaukset ovat olleet täyteen varattuja. Toivomme todella, että tämä järjestetään myös ensi vuonna, sillä tyttäreni jo päätti, että tästä tulee meidän perinnejuttu. Kannatan!
Loppuun vielä muutama kuva kaupungilta. Lokakuinen lauantai-ilta oli hämmentävän lämmin, päällystakkiakaan ei tarvinnut vielä kuuden aikaan. Tämmöisestä syksystä minäkin pidän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti