Meksikolaishenkinen aatonaatto

Vietin joulua tyttären ja vävypojan luona Turussa. Ajelin sinne jo hyvissä ajoin aatonaattona ja ehdin hieman pyörähtää kaupungillakin. Tuntui, että joulurauha oli laskeutumassa, sillä ihmisiä ei paljoakaan ollut liikkeellä. Paitsi Stockmannin Herkussa ja sielläkin ruuhka oli keskittynyt kalatiskin tuntumaan. Juustoja sain valikoida aivan rauhassa.

Kun tytär pääsi töistä päätimme mennä syömään. Se ei ollutkaan aivan yksinkertaista, sillä moni ravintola oli pistänyt ovet säppiin jouluksi. Löytyi kuitenkin yksi ihan kelvollinen ja mieluinen eli Cantina Azteca. Aztecassa on vierailtu aikaisemminkin, mutta blogiin se vielä ei ole päässyt.

Ravintolan sisääntulo on melko huomaamaton ja sijainti toisessa kerroksessa tekee ravintolasta ehkä vieläkin huomaamattomamman. Sisustus on meksikomeiningin mukaisesti erittäin värikästä. Paikka on viihtyisä, palvelu ystävällistä. Arvosteluja kun luin, niin välillä oli moitittu hitaaksi ja hinnakkaaksi, mutta meillä ei ollut valittamista näistä kummankaan suhteen. Erityismaininta siitä, että mikäli syöt täällä fajitaksia tms. niin kaikki mukana tarjottavat tahnat on paikan päällä valmistettuja, ei mitään valmistuotteita (esim. guacamole).

Alkuruuaksi otimme tapaksia á 4,50 €. Tyttären valinta oli Palitos de mozzarella eli paneroituja mozzarellatikkuja chipotle-kastikkeella sekä Camarón de Azteca eli paneroituja tiikeriravunpyrstöjä aiolilla. Minä päädyin niinikään tiikerinravunpyrstöihin sekä vielä lisäksi Queso cabral -annokseen, joka oli paistettua vuohenjuustoa vaahterasiirapilla. Ihan kelpo annoksia kaikki.

Pääruuan suhteen tytär jatkoi rapulinjalla eli Ensalada de camaron gigante (16 €). Chimichurri-marinoitu rapuvarras, tomaattia, kurkkua, appelsiinia, pitahaya, mango-papusalsaa, lime-korianterikastiketta ja friteetattua vehnätortillaa. Tytär oli tyytyväinen, hän sai, mitä tilasi, sillä annos oli hänelle entuudestaan tuttu ja hyväksi todettu.

Oma valintani oli sitten vähän niin ja näin. Caesar de pollo (15,50 €) eli cajun-hiillostettu kanan rintafilee, parmesanlastuja, krutongit ja caesarkastike. Kaikki oli, mitä luvattiin, mutta jotenkin olin pettynyt tuohon perussalaattipohjaan.

Tähän päälle pari olutta ja pari lonkeroa, niin loppulasku kahdelta hengeltä oli 75 euroa ja rapiat. Ei kallis, eikä halpa. Nälkä lähti, se on pääasia ja varmasti täällä käydään edelleenkin, mutta silloin uskon lautaseltani löytyvän perinteisiä talon fajitaksia. Nam.