Sieni-kevätsipulipiiras ja maustenurkan uusi ilme

Tämä resepti kiinnitti huomioni kauniin ulkonäkönsä vuoksi. En valtavan innostunut ole koskaan ollut pinaatin ja fetan yhdistelmästä, mutta menköön nyt, kun ei kumpaakaan ainesosaa edes mainita piirakan nimessä!

Sieni-kevätsipulipiiras

Koti ja Keittiö erikoisliite Kesän juhlat 6-7/2016

2 kapeaa piirakkaa tai 1 pellillinen

Pohja

1 iso lehtitaikinalevy (600 g)

Täyte

200 g herkkusieniä

200 g pinaattia

tilkka öljyä

1 nippu kevätsipulia

2 dl kermaa

1 prk (150 g) ranskankermaa

3 munaa

200 g fetajuustoa

rouhittua mustapippuria

ripaus suolaa

Päälle

vaaleaa balsamiviinietikkaa

rouhittua mustapippuria

Kahden pienen piiraan sijaan päädyin tekemään pellillisen. Taikina oli tässä vaiheessa vähän haasteellinen, koska en saanut sitä riittämään pellin reunoja myöten. Niinpä kerma-munaseos valui iloisesti taikinan reunojen yli, eikä reunasta tullut mitenkään kaunis. Siinä mielessä kaksi pientä kapeaa olisi ollut parempi ratkaisu.

Viipaloi sienet. Huuhdo ja valuta pinaatti. Käytin babypinaattia, siinä ei ollut mitään kovia lehtiruoteja poistettavaksi, mutta jos on, niin poista. Kuumenna öljy ja paista siinä sieniviipaleita muutaman minuutin ajan. Lisää pinaatti muutamassa erässä. Pinaattia tuntuu olevan valtava määrä, mutta paistettaessa se kutistuu yllättävän pieneksi. Kääntele seosta koko ajan.

Sekoita kerma, ranskankerma ja munat keskenään. Lisää murennettu feta ja mausta pippurilla sekä suolaripauksella. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen, koska feta jo sinällään on melko suolaista. Levitä piiraspohjalle kerma-fetaseosta.

Ripottele päälle sieni-pinaattiseos ja asettele kevätsipulinvarret. Paista 200 asteessa 20-25 minuuttia. Minun vanha uunini paisteli varmaan vartin pidempään ennenkuin piiraan pinta oli herkullisesti ruskistunut.

Ilmeisesti balsamiviinietikkaa ja mustapippuria olisi ollut tarkoitus lisätä piirakan päälle tarjoiluvaiheessa. Tai ainakaan reseptissä ei sanottu, että missä vaiheessa. Unohdin. Hyvin maittoi siitä huolimatta, kannattaa kokeilla! Ja ehkä kannattaa kokeilla jotain muuta pohjataikinaa, sillä ainakaan minä en niin kovin innostunut ole lehtitaikinasta, mutta käytin nyt sitä, kun kerran näin ohjeistettiin.

Maustenurkka

Käytän paljon mausteita ja tykkään, että ne ovat käden ulottuvilla, eivätkä piilossa kaapin syövereissä. No, se on johtanut tilanteeseen, joka ei näytä kovinkaan mukavalta silmään. Mausteet ovat, kaapin lisäksi, työpöydällä kolmessa eri pisteessä. Jättikokoinen vanha ruotsalainen peltinen näkkileipäpurkki on aikanaan kirpparilta hankittu leipälaatikoksi, mutta koska leivän syönti on perin vähäistä, ei sitä siihen tarkoitukseen ole käytetty aikoihin.

Kummasti siihen päälle vaan sitten on alkanut kertymään öljypulloja, suolamyllyä ja yhtä sun toista. Ja siihen vierelle sitten keraamiseen korkealaitaiseen piirakka/lasagnevuokaan lisää.

Ja koska tässähän ei ole vielä mausteita juuri alkuunsakaan, niin myös kirpparilta hankittu vanha ompelukoneen laatikko on valjastettu samaan käyttöön. Sekavaa, sekavaa, muutos oli saatava.

Muutos tuli mangopuisen puulaatikon myötä. Periaatteessa suosin vanhoja esineitä uudessa käytössä, mutta tämä uustuotantokapistus oli onnistuneesti saatu näyttämään lähestulkoon oikeasti vanhalta, niin sen kelpuutin. A&A Design myy tuotteitaan verkkokaupan lisäksi myös Helsingisssä Iso Roobertinkadun myymälässä. Myymälän ikkunasta tämän työmatkani varrelta bongasinkin. Nyt on selkeää ja purkit&purtelot järjestyksessä. Ja mikä parasta, koko helahoito on näppärää nostaa toisaalle, jos tilanne niin vaatii. Olen tyytyväinen!

Ja tämä ihana peltipurkki päätyi tyttärentyttäreni (2kk) iloksi. Tyttönen kun ei väsy tuijottelemasta kirkkaita iloisia kuvioita, niitähän tässä riittää. Ja myöhemmin purkkia voi mainiosti rummuttaa.....