Vein sitten äidin Kellokoskelle.....

Lomaviikon viimeinen päivä oli äiti-lapsipäivä. Vaikka äitini ensin sanoi ei, niin ei ollut kuitenkaan vaikeaa houkutella häntä päiväretkelle, jonka kerroin suuntautuvan Kellokoskelle. Vähän siinä naureskeltiin, että aionko jättää äidin sinne, mutta matkaan lähdettiin silti......

Ja miksi ihmeessä Kellokoskelle? En ollut ikinä käynyt siellä, mutta jostain oli silmiini osunut juttu Kellokosken ruukkialueella toimivasta Kinuskilla -kahvilasta. Ja kun järvenpääläinen ystäväni oli vielä edellisenä iltana huokaillut kahvilan kakkupalojen ihanuutta, niin tottahan toki moinen paikka oli testattava.

Ulkopuolelta makasiinirakennus, jossa Kinuskilla sijaitsee, ei juurikaan olisi houkutellut astumaan sisään, ellen olisi tiennyt tai ellei olisi ollut edes aavistus, mitä sieltä löytyy.

Ja siis todellakin, siellä oli KAKKUTAIVAS! Aivan käsittämätön määrä toinen toistaan upeamman näköisiä kakkuja vitriini pullollaan. Mikä valinnan vaikeus meillä olikaan edessämme! HUOM. Vitriinin kaikki hyllyt eivät näy kuvassa!

Minun valintani oli Milky Way.............

..................ja äidin valinta oli Dajm.

Kumpikin piti valintaansa erittäin onnistuneena. Ja ne palat, ne olivat todella suuret, mutta kaiken söimme lähes valittamatta....... Cappuccinon kera, vaikka erikoiskahvivalikoimaa oli erittäin runsaasti, pysyimme tutun turvallisella linjalla.

Kaikki oli erittäin onnistunutta. Paikka aivan loistava, kakut herkullisia, kahvi kauniisti koristeltu. Naapuripöydän ruoka-annoksetkin näyttivät kokeilemisen arvoisilta, tännehän joutuu tekemään uuden retken! Kovasti kiinnostaisi sekä lauantaibrunssit, että crepes-sunnuntait, jotka ovat kuulemma niin suosittuja, että pöytävaraus pitää tehdä. Kurkkaahan paikan nettisivut, innostut varmasti itsekin pienestä retkestä.

Kohtuuhintaistakin vielä!

Ainakin tänne pitää tulla kesällä, sillä joki ja puistoalueet ovat varmasti kesällä todella ihanan näköiset, jopa marraskuun ankeudessa näkymät hivelivät silmää, vaikka kuvissa vesi näyttääkin ihan mudalta....... Matka jatkuu.......

Kellokoskelta ajelimme Järvenpäähän ja osuimme aivan vahingossa Järvenpään Kukkatalolle. En ole niin hauskasti ja inspiroivasti sisustettua liikettä nähnyt aikoihin. Silmät ymmyrkäisinä siellä vaeltelimme, emmekä saaneet ostetuksi kuin valosarjat (ties kuinka monennet) pihaa valaisemaan.

Järvenpäästä suuntasimme Jokelaan ja siellä piipahdimme Aitan Aarteet -liikkeeseen, joka houkutteli -50% kaikesta -mainoksellaan. Noh, ruokalusikan ostin, sillä tämä 5 euron (nyt 2,50 €) sijoitus tuntui kukkarolleni sopivammalta, mitä aivan kertakaikkisen ihastuttava 700 euron nurkkakaappi. Vaikka se kuinka ihana olikin, niin vielä 350 euroakin oli aivan liikaa...... Ja eihän se nyt autoonkaan olisi mahtunut....mutta kaunis se oli. Huoh.

Kirppiksellä olimme käyneet jo Järvenpäässäkin (kirpputori Helmi) ja kotimatkalla vielä Hyvinkäällä (kirpputori Löytöpankki), mutta maltti pysyi ostoksien kanssa. Äiti on tehokas jarru :) Tai ei minua oikeastaan tarvinnut jarrutella kuin yhden minkkiturkin kohdalla, enkä sitäkään ehkä olisi oikeasti ostanut..... Jumalattoman painava lasikulho näyttää hämmentävästi Tamara Aladinin tuotannolta, mutta ei sitä ole. Vahvasti vaikuttaa, että kyse on ruotsalaisesta muotoilusta, mutta kuten aina sanon, kun esine miellyttää silmää, se riittää. Kuvassa näkyvän laatikon ostoa äiti muuten myös yritti jarrutella :) Mutta koska olen yli 50-vuotias, pidin pääni ja niinpä tämä alunperin vanhasta ompelukoneesta peräisin oleva laatikko tulee saamaan uuden elämän keittiössäni maustelaatikkona. Kynttilät löytyivät myös kirpparilta. Että tämmöiset saaliit.

Suurellakaan kakkupalalla ei koko päivää jaksa, joten kun saavuimme kotikonnuille, oli suuntana Asema X ja sen syksyllä uudistunut ruokalista. Hyvää oli ja lautaset syötiin tyhjiksi. Tässä vielä kuvat annoksista:

Juureslastut eli peruna-, punajuuri- ja porkkanalastuja kermaviilidipillä (7,50 €)

Vuohen vuoristojuustobroileri eli broilerin rintafilee, kermainen vuohen vuoristojuustokastike ja säräjuurekset (19,20 €)

Aivan täydellinen päivä. Rakastan näitä retkiä, kun lähdetään vaan autolla ajelemaan ja päädytään minne sattuu. Nytkin ajelimme pitkin pieniä teitä, joilla en ollut koskaan aikaisemmin kulkenut. Lopuksi malja hienolle päivälle sekä oiva viinivinkki voimakkaiden punaviinien ystäville.

Val de los Frailes Vendimia Seleccionada 2007 (13,48 €), täyteläinen, tanniininen, herukkainen, viikunainen, mausteinen, hennon nahkainen ja tamminen viini Espanjasta. 100% Tinta del País -rypäle, joka tunnetaan paremminkin täällä meillä nimellä Tempranillo. Viini on kypsytetty 12 kk amerikkalaisissa tammitynnyreissä ja sitten 3,5 vuotta pullossa. Tuottaja lupaa säilyvyyttä 8 vuotta, joten kipinkapin kauppaan tätä noutamaan. Tosin kotikaupungin Alkoissa tätä ei ollut, vielä. Ystäväni kanssa aiomme hoitaa asian tai ainakin tehdä tilauksen, nämä maistiaiset haettiin Järvenpäästä. Ja siellä ravintola Huvilassa tämä viini kohdattiinkin ja hyväksi todettiin.

Että tämmöinen päivä. Hyvä päivä :)