Vietin marraskuista lomaviikkoa enemmänkin siivous-/raivausprojektien merkeissä kotona, mutta kyllähän ihmisellä pitää viikossa silti olla yksi Helsinki-päivä! No, ei varmaan olisi muuten ollut, mutta kun iltaohjelmassa oli Etikettiklubin pruuvi (josta juttua myöhemmin), niin päätin hengailla pääkaupungissa lähes koko päivän.
Myöhäiset lounastreffit sovin tyttäreni kanssa Cafe Engeliin. Engel löytyy Senaatintorin laidalta Torikortteleista. Paikka on rento, perinteinen ja erittäin suosittu, kolmen aikaan iltapäivällä oli harvinaisen hiljaista ja sainkin kaapattua meille ikkunapöydän. Hetken kuluttua se ei enää olisi ollut mahdollista. Pöytävarauksen teko onnistuu myös.
Engel on kuuluisa erityisesti aamiaisistaan. Ainakin minun mielestäni. Usean kerran olen siellä aamiaista nauttinut ja tulen ensi viikollakin nauttimaan, kun työporukan kesken vietetään yhden työystävän mammalomaläksiäisiä. Ravintolassa on erillinen aamiaismenu tai sitten voit koota aamiaisesi aivan oman maun mukaan. Mutta onhan siinä fiilistä, kun tilaa vaikkapa Ranskalaisen aamiaisen: Cafe au Lait, tuorepuristettu appelsiinimehu, croissant, kinkkua, brietä, hilloa ja tuoreita hedelmiä (14,50 €). Siihen vielä lasillinen skumppaa, niin kyllä on elämä mallillaan :)
Kesäkino Engel on myös mainitsemisen arvoinen. Valitettavasti vaan en ole vielä koskaan itse päässyt sinne käymään, mutta tyttäreni on. Ehkä ensi kesänä......
Mutta nyt siis lounaalle. Tyttäreni oli vielä menossa miehensä kanssa syömään ennen teatteri-iltaa, joten hän tyytyi hedelmäsalaattiin (6,90 €) ja tuorepuristettuun omenamehuun (4,70 €), mutta minulla oli oikein kunnon nälkä! Ja kun olin vielä menossa viinipruuviin, niin oli syytäkin syödä ihan kunnolla. Tyttäreni suosituksesta päädyin valitsemaan listalta lihapullat (13,90 €). Ja se olikin hyvä valinta. Siihen vielä lasillinen punaviiniä, niin nälkäinen mieli muuttui hyväksi mieleksi. Tilatessa kun pyysin jättämään puolukkahillon pois, niin olivat sitten vaihtaneet puolukat tomaatteihin......
Eli Cafe Engeliä suosittelen todella lämpimästi, mutta tätä seuraavaa todellakaan en!
Odotellessani tytärtäni töistä ennen lounastreffejä kuljeskelin Kiseleffin talon ympäristössä ja jos eteeni osuu tämmöinen kyltti, niin kyllähän se meikäläisen pysähdyttää. Virhe.
Paikan sijainti Kiseleffin talon yläkerrassa oli kertakaikkisen loistava, mutta olivat sitten onnistuneet tekemään siitä ankean. Eikä se mikään viinibaari ollut, kaukana siitä! Tilasin lasillisen (7 €) liitutaululta bongattua proseccoa, enkä sitten sen kummemmin katsellut, mitä ja mistä lasiini kaadettiin. Virhe. Ajattelin vaan, että onhan hiton pahaa..... Siinä istuessani ja ihmetellessäni sitä mestaa, katse osui uudelleen vitriiniin, missä viinit säilytettiin ja tajusin, että minulle olikin kaadettu Parés Baltà cavaa. Menin ihan ystävälliseen sävyyn kysymään tarjoilijalta, että anteeksi, mitähän sinä äsken kaadoit lasiini. Aivan yhtä ystävällisesti hymyillen hän nosti vitriinistä cavapullon ja sanoi, että tätä proseccoa lasista löytyy. Siinä vaiheessa totesin jo melko lakoniseen sävyyn, että Parés Baltà on kylläkin cavaa. Jep jep, oli siinä VIINIBAARIN tarjoilija ihmeissään, ei ilmeisesti ollut harmainta haisuakaan juomien erosta. Molemmissahan on kuplia..... Hän ei mitenkään korjannut tilannetta, ellei korjauksena pidetä sitä, kuinka hän kertoi, että saamani kuohuva on oikeasti kyllä kalliimpaa, mitä prosecco olisi ollut. Eli olin ikäänkuin voiton puolella, hänen mielestään. Vastasin vain, että ihan sama, tämä on kuitenkin pahaa, eikä sitä, mitä luulin ostaneeni. Se oli sitten siinä se keskustelu. En mene sinne enää koskaan ja teen kaikkeni, ettei kukaan muukaan, ei ainakaan kukaan, kuka haluaa juoda viiniä, mene myöskään. Ugh olen puhunut. Ja tietenkin kiukkupäissäni vedin sen pahan cavan :)
Kiseleffin talon meininkiä tai paremminkin meiningin puutetta kyllä kovasti ihmettelen. Paikka on tyhjää täynnä, minun lisäkseni sisätiloissa hortoili kaksi japanilaisturistia kamerat surraten. Siellä ei ole mitään, mikä houkuttelisi tavallista kuluttajaa poikkeamaan sisään heräteostoksille. Puukkokaupasta niitä ei tee kuin turistit, joita niitäkään ei näkynyt. Talon peruskorjauksen jälkeen on vuokrat kuulemma kohonneet taivaisiin ja karkottaneet liikkeet. Se on kyllä sääli, sillä paikka on upea. Kaiholla tyttäreni kanssa muistelimme, miten silloin, kun tytöt olivat pieniä, kävimme usein Fanny&Alexander -lelukaupassa. Se oli pikkutyttöjen taivas jos mikä! Ei kukaan vie lapsiaan puukkokauppaan ja poikkea siinä samalla kahvilla......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti