Viini Ruoka Hyvä Elämä 2014

Kuten monena monena vuotena aikaisemminkin, löysin itseni siskon kanssa VRHe -messuilta. Lyhenne, joka nopeasti luettuna näyttää virheeltä. Mutta muuta virhettä ei tilanteessa kuitenkaan ollut kuin se, että olimme siellä vääränä päivänä ja konseptimme menivät täydellisen sekaisin. Opittuja rutiineja ei pitäisi mennä muuttamaan, mutta meillä oli muutokseen kuitenkin hyvä syy. Yleensä olemme menneet messuille lauantaina, heti aamupäivästä ja viettäneet siellä koko päivän. Kuten teimme viime vuonna. Siitä voit lukea täältä, klik. Mutta nyt, kun siskonmiehen 5kymppisiä ei oikein voinut lauantailta mihinkään siirtää, olimme vähän niin kuin pakotetut messuilemaan perjantaina. Ensin piti ymmärtää lähteä töistä tarpeeksi ajoissa, koska ovet kuitenkin suljettiin iltakahdeksalta. Ja sitten olisi pitänyt ymmärtää välittömästi mennä viinipuolelle, mutta ei, me jäimme haahuilemaan ruokaosastolle ja samaan aikaan tungos viinipuolella tiheni tihenemistään. Ja kun vihdoin pääsimme asiaan, niin se johti panikointiin viinivalintojen suhteen. Ainakin minun kohdallani, sillä kaadoin pois kaksi punaviiniä. KAKSI! Sellaista ei ole koskaan tapahtunut........

Yritimme, siis yritimme, aikaistaa töistälähtöä jättämällä lounaan väliin. Noh, se ei ihan onnistunut, mutta joka tapauksessa suunnistimme ensimmäisenä syömään. Ja koska katuruoka on ollut Suomessa tänä vuonna teema, jota ei ole pystynyt välttämään missään, niin tottahan toki katuruokarekat olivat myös messuilla mukana. Kesällä kävin muutaman kerran Kasarmitorin (Helsingissä) Street Food -tapahtumissa (juttua täällä), mutta tälle Richard McCormickin vaaleanpunaiselle rekalle en siellä koskaan ehtinyt.

Burgeri oli aivan loistava! Ainekset näetkin tuosta alla olevasta kuvasta. Samoin hinnan. Tämän voimalla jaksoikin sitten suunnistaa eteenpäin!

Ruokaosastolla vallitsevana teemana oli Italia. Vaikka esimerkiksi yllä olevan kuvan tiski oli erittäinkin houkutteleva, niin ainoat asiat, mitä ostin, oli kuivattu karhunlaukka ja rasiallinen macarons-leivoksia. Karhunlaukkaa on tarttunut matkaan kahtena edellisenäkin vuotena. Le Creusetin pienen pientä pataa harkitsin, samoin Decanterin osasto tuli tarkkaan tutkittua, mutta sitten iski nuukuus......

Ja sitten viiniosaston tungokseen.....Kuten sanottu, pasmat olivat sekaisin. Pahasti. Ja silloin kun tilanne menee näin pahaksi, et voi luottaa kuin yhteen ja se on samppanja. Onneksi tuskamme oli ennakoitu järjestäjän toimesta.....

Jäimme siihen käsitykseen, että maistamamme Alfred Gratien -samppanja kuuluu Alkon valikoimiin, mutta eipä sitä vaan löytynyt. Ainakaan vielä.

Mutta tämä löytyy! Kühling-Gillot Oppenheim Riesling Trocken (18,49 €) Rheinhessenistä. Kuiva, erittäin hapokas, kypsän sitruksinen, kevyen viheromenainen, yrttinen, mineraalinen. Viini -lehti on täräyttänyt tälle arvosteluissaan neljä tähteä, harmoninen ja laadultaan erinomainen.

André Clouet Grande Reserve Blanc de Noirs Brut (29,90 €), erittäin kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, omenainen, mineraalinen, hennon paahteinen runsas. 100% Pinot Noir. Tämä edullinen samppanja on saanut hehkuttavia arvosteluja pitkin vuotta, mutta vasta nyt pääsin sitä maistamaan ensimmäistä kertaa. Viini -lehden arvostelijat ovat tästä myös pitäneet ja antaneet neljä tähteä, harmoninen ja laadultaan erinomainen. Kannattaa siis kokeilla!

Viinipuolella on tarjolla myös ruokaa. Parina edellisenä kertana olemme nauttineet Italian poikien käsittämättömän herkullisia juustoja, mutta kun he tänä vuonna olivat suurinpiirtein puolittaneet annoskoon, hinnan ollessa entisellään, niin siirryimme seuraavaan kohteeseen. Niin olivat päättäneet monet muutkin, sillä tätä kreikkalaisen keittiön herkkulautasta (7 €) joutui jonottamaan ihan kohtuullisen ajan. Halloumi, tsatsiki ja pavut olivat annoksen parasta antia, enkä kaikkea jaksanut millään syödä. Hyvä Kreikka!

Perjantai-illan tungos viinipuolella ajoi meidät sellaiseen ratkaisuun, että viimeiset kolme kuponkia tärskäytettiin menemään kerralla. Ja samppanjaan, tietenkin. Yksi näiden messujen ilo on se, että pääsee maistamaan edes tilkan sellaisia juomia, joihin ei oikeassa elämässä ole varaa. Perrier Jouët Cuvée Belle Epoque 2006 (vuosikerran 2004 hinta Alkon tilausvalikoimassa 154,70 €), erittäin kuiva, hapokas, hedelmäinen, pitkä. Tähän herkkuun oli hyvä päättää messuilut.

Tässä vielä muistilaput muutamasta maistetusta ja muistamisen arvoisesta viinistä. Italialainen Capoccia Nero d'Avola Cabernet Sauvignon löytyy Alkon tilausvalikoimasta. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen ja mausteinen viini miellytti minua niinkin paljon, että tilaus on jo tehty!

Luxemburgilaisen Bernard-Massardin tuotteet ovat olleet suosikkilistallani jo pitkään ja todella kokeilemisen arvoinen on tämä Alkon tilausvalikoimasta löytyvä kuohuviini, Bernard-Massard Millésimé Brut (19,67 €), erittäin kuiva, hapokas, sitruksinen, hedelmäinen, yrttinen. Tätä(kin) pitää hankkia!

Nämä olivat sitten niitä, jotka vaikuttivat kiinnostavilta, mutta joita en ehtinyt maistamaan. Muistilaput on kuitenkin tallella, joten ehkäpä näidenkin aika joskus tulee.

Ja tässä nämä vaatimattomat ostokset. Ei edes yhtäkään kirjaa, mikä on suorastaan ihme! Kaikenkaikkiaan messuilta ei oikein antia entiseen malliin irronnut. Olemme vakaasti sitä mieltä, että se oli vain ja ainoastaan kiinni väärästä vierailupäivästä. Ensi vuonna taas uudelleen!