Kaksi kertaa olen tehnyt pöytävarauksen Pastikseen ja yhtä monta kertaa sen perunut. Voit siis uskoa, miten onnellinen olin, kun vierailu viimein, kolmannella yrittämällä onnistui.
Ravintola on pieni, kotoinen, viehättävä. Tiistai-iltanakin asiakkaita oli melko paljon, joten pöytävaraus on syytä tehdä. Ruoka oli todella hyvää, viinit ihania ja tarjoiluhenkilökunta sekä ammattitaitoista että erittäin ystävällistä. Tänne tahdon uudelleen!
Ja mitäkö söimme? Ravintolassa oli meneillään riistaviikot, mutta emme sitten kuitenkaan lähteneet siihen, vaikka menu herkulliselta vaikuttikin. Mutta voi sitä valinnan vaikeutta normilistalta! Alkuun mietin sekä simpukoita, että etanoita. Eikä tartar vasikastakaan kuulostanut hullummalta.....Pääruuan kanssa oli hivenen helpompaa ja jälkiruoan valitsin lähes ensilukemalta.
Tässä kuvia illallisestamme, ravintolan hämärä valaistus toi omat haasteensa kuvaamiseen, mutta toivottavasti herkullisuus edes osittain välittyy.....
Leivät tarjoiltiin hauskasti pienissä paperipusseissa. Hyvää oli, söimme kaksi pussillista :)
Alkuruuaksi valitsin pitkällisen harkinnan jälkeen Pastiksen simpukoita siideriliemessä (13,50 €). Ja ellen olisi ottanut niitä alkuun, olisin ottanut ne pääruuaksi.
Ja mikä oli ihan huippua, niin se, että tilasimme lisukkeeksi tryffelisuolattuja maalaisranskalaisia (5,50 €)! Ne olivat niin käsittämättömän hyviä, että tilasimme vielä extra-annoksen ja silti tuntui, että en saa niistä tarpeekseni....... Nyt olen yrittänyt googlettaa niille reseptiä epätoivon vimmalla!
Simpukoiden kanssa klassinen yhdistelmä on Muscadet -viini ja oikein oiva pari olikin. Pastiksen viinilistaan voit perehtyä täällä, klik. Me luotimme täysin henkilökunnan ammattitaitoon ja annoimme tässä päätösvallan heille.
Pääruokana söin lihaa, joka oli tainnuttaa minut. Harmi vaan, että kuvassa ei ihan näy, miten herkulliselta se luonnossa näytti. Paahdettu skirt-steak, pinaattia, hollandaise-kastiketta (26,50 €). Ja en, minäkään en tiennyt, mitä skirt-steak on. Se on naudan kuvetta. Tosin en ihan vieläkään ymmärrä, että missä se sijaitsee....... Mutta oli missä oli, aivan upean makuisesta lihasta oli kuitenkin kyse.
Pöytäseurueesta yksi valitsi pääruuaksi simpukat ja toinen haudutetun kaninkoiven rakuunakastikkeessa. Pitkään itse mietin myös tuota kania, mutta ennakkoluulot olivat niin kovat, että en vaan kertakaikkiaan uskaltanut. Vaikka ranskalaisessa ravintolassa, jos missä sen valinta olisi ollut paikallaan. Tryffeliranskalaisilla tässäkin sitten mentiin lisukkeiden osalta. Olihan niitä pöytään tilattu lisää jo varsin varhaisessa vaiheessa.....
Viinin kohdalla vähän sooloilimme, sillä ystäväni suositteli tätä Italian herkkua niin vakuuttavasti, että tarjoilijakin ymmärsi, ettei meidän päätöstämme saa pyörrettyä. Ja ainakin oman annokseni kanssa tämä viini toimi loistavasti.
Jälkiruoka oli
Ja kun viiniä vielä lasissa oli, niin pitihän illallisen lopuksi saada vielä palanen iki-ihanaa Comté -juustoa. Mukana tarjottu omenachutney oli illan ainoa osa, josta en pitänyt.
Eli varsin onnistunut ilta meillä oli kaikin puolin. Hyvää seuraa, hauskoja tarinoita, ruokaa, viiniä. Jos jotain miinusta antaisin, niin se tulisi siitä, että annoksia ei esitelty pöytään tuodessa. Mutta senkin olen jo antanut anteeksi. Ikkunapöydästämme avautuneesta synkästä rakennustyömaanäkymästä sen sijaan ei voi moittia ketään :) Hyvä paikka, suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti